Suomi http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132687/all Wed, 18 Apr 2018 16:00:02 +0300 fi Mielenkiintoisia tietoja Venäjästä http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254009-mielenkiintoisia-tietoja-venajasta <p><strong>Mielenkiintoisia tietoja Venäjästä</strong></p><p><em>Suoraan Venäjän Helsingin -suurlähetystön seinältä</em>; <a href="https://helsinki.mid.ru/web/helsinki-fi/mielenkiintoisia-tietoja-venajasta"><u>https://helsinki.mid.ru/web/helsinki-fi/mielenkiintoisia-tietoja-venajasta</u></a> &nbsp;</p><ol><li><p>22 mertä huuhtoo Venäjän Federaation rantoja.</p></li><li><p>1/3 Venäjän alueesta sijaitsee napapiirin pohjoispuolella.</p></li><li><p>Lyhyin välimatka Venäjän ja USA:n välillä on 4 km.</p></li><li><p>Kremlin muuri on 2235 metriä pitkä.</p></li><li><p>Siperian Oimjakon-kylässä, joka on pohjoisen pallonpuoliskon kylmin paikka, mitattiin kerran -73 C.</p></li><li><p>Maatuska-puunukke (ven. matrjoshka) syntyi Japanissa.Venäjän tunnetuimman matkamuiston esiäiti on japanilainen Fukuruma-nukke.jo muutama vuotta myöhemmin Maatuska-nukke asetettiin näytteille Pariisin kansainvälisillä messuilla ja palkittiin mitalilla.</p></li><li><p>Ensimmäinen naispuolinen suurlähettiläs oli venäläinen Aleksandra Kollontai, joka toimi Ruotsissa 1940-luvulla.</p></li></ol><p>*</p><p>Sitä paitsi samoista lähteensilmistä löytyy myös avain siihen, kuka oli se <strong>Suomesta karkoitettu</strong> venäläinen diplomaatti.&nbsp; Hänen nimensä on poistettu Venäjän suurlähetystön Helsingin diplomaattilistalta.&nbsp; Hän ei siis ole tässä listassa.&nbsp;</p><p>Mutta oli vielä maaliskuussa.</p><p>*</p><p>Sitä paitsi samoista lähteistä löytyy <strong>mielenkiintoista basketball-diplomatiaa</strong>;</p><p><a href="https://helsinki.mid.ru/web/helsinki-fi/uutiset/-/asset_publisher/tyHygouM6cxm/content/urheiludiplomatia"><u>https://helsinki.mid.ru/web/helsinki-fi/uutiset/-/asset_publisher/tyHygouM6cxm/content/urheiludiplomatia</u></a></p><p>&rdquo;<em>6. huhtikuuta Venäjän Helsingin suurlähetystön urheilukeskuksessa pidettiin ystävyyskoripallo-ottelu Venäjän ja (nimi) diplomaattien välillä.&nbsp; Pelaajien ystäviä, kollegoja &nbsp;ja perheenjäseniä tuli kannustamaan joukkueita mahdollisimman ystävällisessä tunnelmassa ja pelaajat osoittivat sekä hyvää koripallotaitoa, että tahtoa voittoon.</em></p><p><em>Urheilutilaisuus ei ainoastaan todistanut Venäjän ja (nimi) diplomaattien hyvää fyysistä kuntoa, vaan siitä myös tuli askel eteenpäin maittemme välisten ystävyyssuhteiden- ja yhteisymmärryksen vahvistamisessa.&rdquo;</em></p><p>BTW: niin, <strong>minkä maan diplomaattien</strong> kanssa Venäjä pelasi ystävyyskoripallo-ottelun?&nbsp; Arvaapa!</p><p>Voin helpottaa: Se ei ollut Suomi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mielenkiintoisia tietoja Venäjästä

Suoraan Venäjän Helsingin -suurlähetystön seinältä; https://helsinki.mid.ru/web/helsinki-fi/mielenkiintoisia-tietoja-venajasta  

  1. 22 mertä huuhtoo Venäjän Federaation rantoja.

  2. 1/3 Venäjän alueesta sijaitsee napapiirin pohjoispuolella.

  3. Lyhyin välimatka Venäjän ja USA:n välillä on 4 km.

  4. Kremlin muuri on 2235 metriä pitkä.

  5. Siperian Oimjakon-kylässä, joka on pohjoisen pallonpuoliskon kylmin paikka, mitattiin kerran -73 C.

  6. Maatuska-puunukke (ven. matrjoshka) syntyi Japanissa.Venäjän tunnetuimman matkamuiston esiäiti on japanilainen Fukuruma-nukke.jo muutama vuotta myöhemmin Maatuska-nukke asetettiin näytteille Pariisin kansainvälisillä messuilla ja palkittiin mitalilla.

  7. Ensimmäinen naispuolinen suurlähettiläs oli venäläinen Aleksandra Kollontai, joka toimi Ruotsissa 1940-luvulla.

*

Sitä paitsi samoista lähteensilmistä löytyy myös avain siihen, kuka oli se Suomesta karkoitettu venäläinen diplomaatti.  Hänen nimensä on poistettu Venäjän suurlähetystön Helsingin diplomaattilistalta.  Hän ei siis ole tässä listassa. 

Mutta oli vielä maaliskuussa.

*

Sitä paitsi samoista lähteistä löytyy mielenkiintoista basketball-diplomatiaa;

https://helsinki.mid.ru/web/helsinki-fi/uutiset/-/asset_publisher/tyHygouM6cxm/content/urheiludiplomatia

6. huhtikuuta Venäjän Helsingin suurlähetystön urheilukeskuksessa pidettiin ystävyyskoripallo-ottelu Venäjän ja (nimi) diplomaattien välillä.  Pelaajien ystäviä, kollegoja  ja perheenjäseniä tuli kannustamaan joukkueita mahdollisimman ystävällisessä tunnelmassa ja pelaajat osoittivat sekä hyvää koripallotaitoa, että tahtoa voittoon.

Urheilutilaisuus ei ainoastaan todistanut Venäjän ja (nimi) diplomaattien hyvää fyysistä kuntoa, vaan siitä myös tuli askel eteenpäin maittemme välisten ystävyyssuhteiden- ja yhteisymmärryksen vahvistamisessa.”

BTW: niin, minkä maan diplomaattien kanssa Venäjä pelasi ystävyyskoripallo-ottelun?  Arvaapa!

Voin helpottaa: Se ei ollut Suomi.

]]>
1 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254009-mielenkiintoisia-tietoja-venajasta#comments Diplomaattien karkotus Kolmas sihteeri Skripal Suomi Venäjä Wed, 18 Apr 2018 13:00:02 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254009-mielenkiintoisia-tietoja-venajasta
USA on sotinut lähes koko olemassaolonsa ajan http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253906-usa-on-sotinut-lahes-koko-olemassaolonsa-ajan <p>Kuten <a href="http://washingtonsblog.com/2015/02/america-war-93-time-222-239-years-since-1776.html">tästä linkistä</a> käy ilmi, on Yhdysvallat sotinut lähes koko historiansa ajan. Ensimmäiset runsaat 100 vuotta se keskittyi intiaanien ja meksikolaisten kanssa sotimiseen, mutta 1900-luvulla taistelukenttänä on toiminut koko maailma.</p><p>Sotimiselle on aina motiivinsa. USA:n tapauksessa tärkeimpiä motiiveja ainakin 1900-luvun puolivälin jälkeen ovat olleet öljy ja sotateollisuuden tuotannon lisäys. Näitä on pyritty virallisesti verhoamaan viime vuosikymmeninä mm. Lähi-idässä terrorismin vastustamiseen ja länsimaisen demokratian edistämiseen. Uskokoon, ken tahtoo. Vaikea on nähdä USA:ta maailmanrauhan edistäjänä vaikka kuinka yrittäisi.</p><p>USA on merkittävin Nato-valtio. Tämä koskettaa valitettavasti nykyään Suomeakin läheisesti. Isäntämaasopimuksen myötä Nato/US-joukot <a href="http://www.reservilainen.fi/uutiset/yhdysvaltojen_merijalkavaki_saapuu_tankkeineen_suomeen_toukokuussa">ramppaavat täällä</a> vähän väliä, ja sitä pidetään ihan normaalina. Mielestäni se on kaukana normaalista. USA:lla (Natolla) on selkeä tavoite mielessään Suomen kohdalla: maa-, ilma- ja vesiyhteys Venäjälle.</p><p>Yleensä kahdenvälisissä sopimuksissa on niin, että molemmat jollain tavalla hyötyvät. Suomen ja Naton välisessä isäntämaasopimuksessa näin ei tunnu olevan. Ainakaan en ole Suomelle koituvaa hyötyä onnistunut keksimään, päinvastoin. Kun Suomi kuhertelee Naton ja amerikkalaisjoukkojen kanssa sekä asettaa Venäjä-pakotteita EU:n käskystä, meillä on edelleen yhteistä maarajaa Venäjän kanssa 1340 kilometriä. Venäjää on turha puolustella mistään, siihen ei ole tarvetta, mutta siitä ei ole kysekään. On kyse siitä, että se nyt vain on tuossa vieressä ja se on suurvalta.</p><p>Silloin kun Suomessa vielä tehtiin järkevää politiikkaa, muodostimme puskurin Venäjän ja Naton väliin, puolueettoman alueen, joka tasapainotti valtasuhteita ja edisti maailmanrauhaa. Nyt Natolla on käytännössä pääsy Venäjän rajalle meidän kauttamme, ja EU sanelee ulkopolitiikkamme. Tämä luo valtavia jännitteitä. Suomi on saanut korkeintaan sivustaseuraajan ja kärsijän roolin omalla typerällä politiikallaan. Mutta Nato ja ihan vähän EU:kin kuulemma pelastavat meidät tiukan paikan tullen. Uskokoon, ken tahtoo.</p><p>Viittaan lopuksi vielä tämän jutun otsikkoon. Tuollaisen maan kanssa olemme siis lähteneet leikkiin. Lienee selvää, että se leikki päättyy meidän osaltamme kyyneliin, ellei sitä hyvissä ajoin lopeteta.</p><p>Henri Aitakari</p><p>puheenjohtaja</p><p>Itsenäisyyspuolue r.p.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuten tästä linkistä käy ilmi, on Yhdysvallat sotinut lähes koko historiansa ajan. Ensimmäiset runsaat 100 vuotta se keskittyi intiaanien ja meksikolaisten kanssa sotimiseen, mutta 1900-luvulla taistelukenttänä on toiminut koko maailma.

Sotimiselle on aina motiivinsa. USA:n tapauksessa tärkeimpiä motiiveja ainakin 1900-luvun puolivälin jälkeen ovat olleet öljy ja sotateollisuuden tuotannon lisäys. Näitä on pyritty virallisesti verhoamaan viime vuosikymmeninä mm. Lähi-idässä terrorismin vastustamiseen ja länsimaisen demokratian edistämiseen. Uskokoon, ken tahtoo. Vaikea on nähdä USA:ta maailmanrauhan edistäjänä vaikka kuinka yrittäisi.

USA on merkittävin Nato-valtio. Tämä koskettaa valitettavasti nykyään Suomeakin läheisesti. Isäntämaasopimuksen myötä Nato/US-joukot ramppaavat täällä vähän väliä, ja sitä pidetään ihan normaalina. Mielestäni se on kaukana normaalista. USA:lla (Natolla) on selkeä tavoite mielessään Suomen kohdalla: maa-, ilma- ja vesiyhteys Venäjälle.

Yleensä kahdenvälisissä sopimuksissa on niin, että molemmat jollain tavalla hyötyvät. Suomen ja Naton välisessä isäntämaasopimuksessa näin ei tunnu olevan. Ainakaan en ole Suomelle koituvaa hyötyä onnistunut keksimään, päinvastoin. Kun Suomi kuhertelee Naton ja amerikkalaisjoukkojen kanssa sekä asettaa Venäjä-pakotteita EU:n käskystä, meillä on edelleen yhteistä maarajaa Venäjän kanssa 1340 kilometriä. Venäjää on turha puolustella mistään, siihen ei ole tarvetta, mutta siitä ei ole kysekään. On kyse siitä, että se nyt vain on tuossa vieressä ja se on suurvalta.

Silloin kun Suomessa vielä tehtiin järkevää politiikkaa, muodostimme puskurin Venäjän ja Naton väliin, puolueettoman alueen, joka tasapainotti valtasuhteita ja edisti maailmanrauhaa. Nyt Natolla on käytännössä pääsy Venäjän rajalle meidän kauttamme, ja EU sanelee ulkopolitiikkamme. Tämä luo valtavia jännitteitä. Suomi on saanut korkeintaan sivustaseuraajan ja kärsijän roolin omalla typerällä politiikallaan. Mutta Nato ja ihan vähän EU:kin kuulemma pelastavat meidät tiukan paikan tullen. Uskokoon, ken tahtoo.

Viittaan lopuksi vielä tämän jutun otsikkoon. Tuollaisen maan kanssa olemme siis lähteneet leikkiin. Lienee selvää, että se leikki päättyy meidän osaltamme kyyneliin, ellei sitä hyvissä ajoin lopeteta.

Henri Aitakari

puheenjohtaja

Itsenäisyyspuolue r.p.

]]>
40 http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253906-usa-on-sotinut-lahes-koko-olemassaolonsa-ajan#comments EU Maailmanrauha Nato Suomi USA Mon, 16 Apr 2018 19:08:10 +0000 Henri Aitakari http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253906-usa-on-sotinut-lahes-koko-olemassaolonsa-ajan
Nyt herätys, liikenneministeri Berner! http://juhakarjalainen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253383-nyt-heratys-liikenneministeri-berner <p>Yle uutisoi 05.04.2018, että Huoltovarmuuskeskus kritisoi jatkoselvitykseen valitun jäämeren radan kulkemista liian likeltä Venäjän rajaa. Huoltovarmuuskeskuksen logistiikkapäällikön <strong>Raija Viljasen</strong> mukaan rata ei todennäköisesti olisi kriisitilanteessa käytettävissä. Uutisissa todetaan myös: &ldquo;<em>Liikenneministeri <strong>Anne Berner </strong>(kesk.) kertoi omassa esityksessään, että valittu linjaus parantaisi Suomen huoltovarmuutta selvästi. Huoltovarmuuskeskuksessa asiasta ollaan täysin eri mieltä. Hylätyt reittivaihtoehdot kulkivat Länsi-Lapista Norjan Tromssaan ja Ruotsin läpi Narvikiin. Neljäs vaihtoehto oli Sallasta Murmanskiin kulkeva rata</em>.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Bernerin suunnitelmat ovat herättäneet ennenkin arvostelua. <strong>Perussuomalaiset Nuoret </strong>vaati jo 12.03.2018, että Jäämeren radan linjauksessa huomioidaan myös turvallisuuspoliittiset näkemykset ja rata rakennetaan länteen &mdash; Kolarista pohjoiseen ja käsivartta pitkin Skibotniin (Markkina, Yykeänperä). Kolari on noin 100 km Rovaniemeä pohjoisempana, ja sinne kulkee jo valmis ratapohja, joten radan rakentamisessa säästettäisiin merkittävästi. Lisäksi rata tulisi päättää Tromssan sijasta Skibotniin, koska siihen päädyttiin jo vuosien 1939 ja 1941 Jäämeren radan selvityksissä. Niin vältyttäisiin kalliin tunneliosuuden rakentamiselta.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt herätys, liikenneministeri Berner! Suomen huoltovarmuus ei ole mikään mitätön tekijä tällaisia hankkeita suunnitellessa. <strong>On aika ottaa ratavaihtoehdot uuteen tarkasteluun ja linjata rata kulkemaan länteen.</strong> Suomen turvallisuus kriisitilanteissa ei ole leikin asia.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yle uutisoi 05.04.2018, että Huoltovarmuuskeskus kritisoi jatkoselvitykseen valitun jäämeren radan kulkemista liian likeltä Venäjän rajaa. Huoltovarmuuskeskuksen logistiikkapäällikön Raija Viljasen mukaan rata ei todennäköisesti olisi kriisitilanteessa käytettävissä. Uutisissa todetaan myös: “Liikenneministeri Anne Berner (kesk.) kertoi omassa esityksessään, että valittu linjaus parantaisi Suomen huoltovarmuutta selvästi. Huoltovarmuuskeskuksessa asiasta ollaan täysin eri mieltä. Hylätyt reittivaihtoehdot kulkivat Länsi-Lapista Norjan Tromssaan ja Ruotsin läpi Narvikiin. Neljäs vaihtoehto oli Sallasta Murmanskiin kulkeva rata.”

 

Bernerin suunnitelmat ovat herättäneet ennenkin arvostelua. Perussuomalaiset Nuoret vaati jo 12.03.2018, että Jäämeren radan linjauksessa huomioidaan myös turvallisuuspoliittiset näkemykset ja rata rakennetaan länteen — Kolarista pohjoiseen ja käsivartta pitkin Skibotniin (Markkina, Yykeänperä). Kolari on noin 100 km Rovaniemeä pohjoisempana, ja sinne kulkee jo valmis ratapohja, joten radan rakentamisessa säästettäisiin merkittävästi. Lisäksi rata tulisi päättää Tromssan sijasta Skibotniin, koska siihen päädyttiin jo vuosien 1939 ja 1941 Jäämeren radan selvityksissä. Niin vältyttäisiin kalliin tunneliosuuden rakentamiselta.

 

Nyt herätys, liikenneministeri Berner! Suomen huoltovarmuus ei ole mikään mitätön tekijä tällaisia hankkeita suunnitellessa. On aika ottaa ratavaihtoehdot uuteen tarkasteluun ja linjata rata kulkemaan länteen. Suomen turvallisuus kriisitilanteissa ei ole leikin asia.

 

]]>
1 http://juhakarjalainen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253383-nyt-heratys-liikenneministeri-berner#comments Anne Berner Jäämeren rata Liikennepolitiikka Suomi Turvallisuuspolitiikka Fri, 06 Apr 2018 02:00:00 +0000 Juha Karjalainen http://juhakarjalainen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253383-nyt-heratys-liikenneministeri-berner
Sodan edellytys on vahvojen viholliskuvien luominen http://marjattalaiho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253064-sodan-edellytys-on-vahvojen-viholliskuvien-luominen <p>Facebook tarjosi tänään nähtäväkseni kaksi vuotta sitten tekemääni päivitystä mahdollista uusjakoa varten. Olin jakanut Helsingin sanomien pääkirjoituskolumnina olleen Raimo Sailaksen kirjoituksen otsikolla &rdquo;<a href="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000002893446.html">Muukalaisviha ja rasismi ovat löytäneet jalansijaa hämmästyttävän laajalti</a>&rdquo;. Sailas viittaa vielä kaksi vuotta aiemmin (2014) kirjoittamaansa Kanava-lehden kolumniin ja jatkaa: &quot;Valitettavasti liberaali läntinen demokratia ihmisoikeuksineen, lehdistönvapauksineen sekä vapaine ja rehellisine vaaleineen on edelleen menettänyt asemiaan, eikä parempaa ole näkyvissä.&quot;</p><p>Myöhemmin hän toteaa:</p><p>&quot;Niin sanotut Visegrad-maat (Puola, Tšekki, Slovakia ja Unkari) ansaitsevat oman lukunsa läntisen demokratian alamäessä. Ne sanoutuvat nyt irti siitä, mihin sitoutuivat vapau&shy;tuessaan Neuvostoliiton komennosta ja liittyessään Euroopan unioniin.&quot;</p><p>Ja edelleen:</p><p>&quot;Monien kriisien keskellä painiva EU näyttää äärioikeiston nousun edessä avuttomalta. Jäsenmaat saavat irtisanoutua EU:n perusarvoista ilman kummempia reaktioita.&quot;</p><p><br />Sailaksen Kanavan kolumnia otsikolla &quot;Demokratia kulkee takaiskusta toiseen&quot; <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/suosittelemme/Sivut/demokratia-kulkee-takaiskusta-toiseen.aspx">referoidaan</a> eduskunnan kirjaston sivuilla. Siitä sitaatti:</p><p>&quot;Sailas kirjoittaa myös Venäjästä. Viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet toiveet Venäjän demokratisoitumisesta vain haaveiksi. Myöskään Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa demokratisoitumisen aalto ei ole kantanut tarpeeksi pitkälle.</p><p>Osansa Sailaksen kritiikistä saa myös EU ja lopulta kansalaiset itse. Kansalaisten tulisi toimia toisin ja hankkia parempaa tietopääomaa, jotta demokratia jaksaisi kukoistaa. Kolumni on herättelevä ja lukemisen arvoinen.&quot;</p><p><br />Noin siis vuonna 2014.</p><p>Tänä vuonna Venäjää epäillään painavin perustein (? &ndash; julkisuudessa kuvailemattomin!) laittoman ja erittäin vaarallisen hermomyrkyn käytöstä murhayrityksessä Englannissa. Britannian pääministeri Theresa May uhoaa <a href="https://www.verkkouutiset.fi/theresa-may-ei-eparoisi-kayttaa-ydinasetta-53049/">valmiudestaan ydinaseen käyttöön</a>. EU-maiden enemmistö karkottaa joukoittain venäläisdiplomaatteja.</p><p>&nbsp;</p><p>Googlailuni toi näytölle linkin myös Pekka Tarkan <a href="http://historiajatkuu.blogspot.fi/2014/06/">Historia jatkuu -blogiin, vuoden 2014 kesäkuuhun</a>. Tässä blogissaan Tarkka ruotii silloisen ulkoministerin, Erkki Tuomiojan (SDP), näkemyksiä Ukrainan kriisiin ollessa &quot;päällä&quot;. Krimin/Ukrainan kriisiä ei tietenkään ole edelleenkään käännetty pois &quot;päältä&quot;. Nyt entisten ratkaisemattomien konfliktien, kauppapakotteiden ja vastapakotteiden ym. lisäksi tipahtelee tyrmistyttäviä kansainvälisten sopimusten ja lakien rikkomisia &ndash; ja Suomen valtiojohdossa häärää mukana herkästi poukkoilevia ja panikoivia, ulkopolitiikkaa osaamattomia &quot;älypäitä&quot;, joilla ei näytä olevan kykyä ymmärtää sen enempää toisten ilmaisemia kuin itse lähettämiään hienovaraisia viestejä, vaan he tulevat helposti yllytetyiksi toimimaan juuri &quot;lännen perusarvoja&quot; halveksivien manipuloijien toivomalla tavalla.</p><p><br />Erkki Tuomiojalta on <a href="https://areena.yle.fi/1-4382893?autoplay=true">nytkin kuultu</a> tahdikasta arvoistaan kiinni pitämistä koviakin moitteita antaessaan, sortumatta oikeusvaltiota alentavaan populistiseen mustamaalaamiseen, jollaisella fasistisissa diktatuureissa luodaan kansalaisille viholliskuvia ja nostatetaan pintaan irrationaalisia, atavistisia pelkotiloja.</p><p>&nbsp;</p><p>Raimo Sailaksen vuoden 2016 kolumni päättyy virkkeeseen: &quot;George Bernard Shaw määritteli aikanaan demokratian osuvasti ja ilmeisen realistisesti näin: &#39;Demokratia on rakennelma, joka varmistaa, että emme tule hallituiksi paremmin kuin ansaitsemme&#39;.&quot;</p><p>Demokratisoitumisen toivominen Venäjältä &ndash; ja jo toteutumaan lähteneen demokratisoitumiskehityksen kääntämisen kiivaaksi kyydiksi peruutusvaihteella taaksepäin loppumisen odottaminen Turkilta, Unkarilta, Puolalta jne. &ndash; näyttää koko ajan kauemmaksi karkaavalta haaveelta, eikä missään maissa, ei nyt vielä entistä paremmiksi demokratisoitumassa olevissakaan, kansan enemmistöä voisi vähempää kiinnostaa tietopääoman hankkiminen eikä omien arvojensa tinkimätön noudattaminen. Eikä kai arvojensa punnitseminenkaan mielessään, jotta ne osaisi yhdistää faktamaailman entiteetteihin.</p><p>&nbsp;</p><p>Päivän Ylen uutisissa kerrotaan, että Venäjä katkoo <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10140426">diplomaattien karkotuksilla</a> länsisuhteitaan ja että ensi viikolla se pullistelee muskeleitaan <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10140263">ohjusharjoituksissa</a> &quot;Itämerellä Ruotsin ja Tanskan aluevesien tuntumassa&quot;.</p><p>&quot;&ndash; En ole koskaan ennen nähnyt, että toinen valtio suorittaisi ammuntoja Ruotsin lentotiedotusalueella ilman yhteistyötä Ruotsin kanssa, kommentoi turvallisuuspolitiikkaa käsittelevä <a href="https://twitter.com/wisemanswisdoms/status/979115791705694209">Wiseman-blogi</a> Twitterissä. Blogia kirjoittaa everstiluutnantti Carl Bergqvist.&quot;</p><p>Tuntuu kuin yhden jos toisenkin eurooppalaisen valtion ulkopolitiikan nokkaväki nyt kuopisi jalkojaan malttamattomana, odottaen lähtöä laukkaan pois läntisten demokraattisten oikeusvaltioiden yhteisöstä. &rdquo;Kilparadalla&rdquo; vedetään jäniksenä edessä Britannian hermomyrkkyhyökkäystä &ndash; olipa vetäjänä Venäjä tai joku sen syylliseksi lavastanut taho.</p><p><br />Kun tv-uutiset näyttivät elokuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1975 kuvaa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin (ETYK) lopettavasta kokouksesta, jossa kymmenien länsimaailman valtioiden päättäjät allekirjoittivat päätösasiakirjan &ndash; laihahkolla sisällöllä varustetun, mutta kuitenkin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) tuiki tärkeälle &rdquo;yhteisten arvojemme&rdquo; valvonta- ja sovittelumenettelylle perustan luoneen &ndash; mielessäni soi rauhansävel: ei koskaan enää valtiollista väkivaltaa meillä näillä nurkilla! Eihän historian pyörä voisi peruuttamaan lähteä? Eihän koskaan enää!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Facebook tarjosi tänään nähtäväkseni kaksi vuotta sitten tekemääni päivitystä mahdollista uusjakoa varten. Olin jakanut Helsingin sanomien pääkirjoituskolumnina olleen Raimo Sailaksen kirjoituksen otsikolla ”Muukalaisviha ja rasismi ovat löytäneet jalansijaa hämmästyttävän laajalti”. Sailas viittaa vielä kaksi vuotta aiemmin (2014) kirjoittamaansa Kanava-lehden kolumniin ja jatkaa: "Valitettavasti liberaali läntinen demokratia ihmisoikeuksineen, lehdistönvapauksineen sekä vapaine ja rehellisine vaaleineen on edelleen menettänyt asemiaan, eikä parempaa ole näkyvissä."

Myöhemmin hän toteaa:

"Niin sanotut Visegrad-maat (Puola, Tšekki, Slovakia ja Unkari) ansaitsevat oman lukunsa läntisen demokratian alamäessä. Ne sanoutuvat nyt irti siitä, mihin sitoutuivat vapau­tuessaan Neuvostoliiton komennosta ja liittyessään Euroopan unioniin."

Ja edelleen:

"Monien kriisien keskellä painiva EU näyttää äärioikeiston nousun edessä avuttomalta. Jäsenmaat saavat irtisanoutua EU:n perusarvoista ilman kummempia reaktioita."


Sailaksen Kanavan kolumnia otsikolla "Demokratia kulkee takaiskusta toiseen" referoidaan eduskunnan kirjaston sivuilla. Siitä sitaatti:

"Sailas kirjoittaa myös Venäjästä. Viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet toiveet Venäjän demokratisoitumisesta vain haaveiksi. Myöskään Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa demokratisoitumisen aalto ei ole kantanut tarpeeksi pitkälle.

Osansa Sailaksen kritiikistä saa myös EU ja lopulta kansalaiset itse. Kansalaisten tulisi toimia toisin ja hankkia parempaa tietopääomaa, jotta demokratia jaksaisi kukoistaa. Kolumni on herättelevä ja lukemisen arvoinen."


Noin siis vuonna 2014.

Tänä vuonna Venäjää epäillään painavin perustein (? – julkisuudessa kuvailemattomin!) laittoman ja erittäin vaarallisen hermomyrkyn käytöstä murhayrityksessä Englannissa. Britannian pääministeri Theresa May uhoaa valmiudestaan ydinaseen käyttöön. EU-maiden enemmistö karkottaa joukoittain venäläisdiplomaatteja.

 

Googlailuni toi näytölle linkin myös Pekka Tarkan Historia jatkuu -blogiin, vuoden 2014 kesäkuuhun. Tässä blogissaan Tarkka ruotii silloisen ulkoministerin, Erkki Tuomiojan (SDP), näkemyksiä Ukrainan kriisiin ollessa "päällä". Krimin/Ukrainan kriisiä ei tietenkään ole edelleenkään käännetty pois "päältä". Nyt entisten ratkaisemattomien konfliktien, kauppapakotteiden ja vastapakotteiden ym. lisäksi tipahtelee tyrmistyttäviä kansainvälisten sopimusten ja lakien rikkomisia – ja Suomen valtiojohdossa häärää mukana herkästi poukkoilevia ja panikoivia, ulkopolitiikkaa osaamattomia "älypäitä", joilla ei näytä olevan kykyä ymmärtää sen enempää toisten ilmaisemia kuin itse lähettämiään hienovaraisia viestejä, vaan he tulevat helposti yllytetyiksi toimimaan juuri "lännen perusarvoja" halveksivien manipuloijien toivomalla tavalla.


Erkki Tuomiojalta on nytkin kuultu tahdikasta arvoistaan kiinni pitämistä koviakin moitteita antaessaan, sortumatta oikeusvaltiota alentavaan populistiseen mustamaalaamiseen, jollaisella fasistisissa diktatuureissa luodaan kansalaisille viholliskuvia ja nostatetaan pintaan irrationaalisia, atavistisia pelkotiloja.

 

Raimo Sailaksen vuoden 2016 kolumni päättyy virkkeeseen: "George Bernard Shaw määritteli aikanaan demokratian osuvasti ja ilmeisen realistisesti näin: 'Demokratia on rakennelma, joka varmistaa, että emme tule hallituiksi paremmin kuin ansaitsemme'."

Demokratisoitumisen toivominen Venäjältä – ja jo toteutumaan lähteneen demokratisoitumiskehityksen kääntämisen kiivaaksi kyydiksi peruutusvaihteella taaksepäin loppumisen odottaminen Turkilta, Unkarilta, Puolalta jne. – näyttää koko ajan kauemmaksi karkaavalta haaveelta, eikä missään maissa, ei nyt vielä entistä paremmiksi demokratisoitumassa olevissakaan, kansan enemmistöä voisi vähempää kiinnostaa tietopääoman hankkiminen eikä omien arvojensa tinkimätön noudattaminen. Eikä kai arvojensa punnitseminenkaan mielessään, jotta ne osaisi yhdistää faktamaailman entiteetteihin.

 

Päivän Ylen uutisissa kerrotaan, että Venäjä katkoo diplomaattien karkotuksilla länsisuhteitaan ja että ensi viikolla se pullistelee muskeleitaan ohjusharjoituksissa "Itämerellä Ruotsin ja Tanskan aluevesien tuntumassa".

"– En ole koskaan ennen nähnyt, että toinen valtio suorittaisi ammuntoja Ruotsin lentotiedotusalueella ilman yhteistyötä Ruotsin kanssa, kommentoi turvallisuuspolitiikkaa käsittelevä Wiseman-blogi Twitterissä. Blogia kirjoittaa everstiluutnantti Carl Bergqvist."

Tuntuu kuin yhden jos toisenkin eurooppalaisen valtion ulkopolitiikan nokkaväki nyt kuopisi jalkojaan malttamattomana, odottaen lähtöä laukkaan pois läntisten demokraattisten oikeusvaltioiden yhteisöstä. ”Kilparadalla” vedetään jäniksenä edessä Britannian hermomyrkkyhyökkäystä – olipa vetäjänä Venäjä tai joku sen syylliseksi lavastanut taho.


Kun tv-uutiset näyttivät elokuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1975 kuvaa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin (ETYK) lopettavasta kokouksesta, jossa kymmenien länsimaailman valtioiden päättäjät allekirjoittivat päätösasiakirjan – laihahkolla sisällöllä varustetun, mutta kuitenkin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) tuiki tärkeälle ”yhteisten arvojemme” valvonta- ja sovittelumenettelylle perustan luoneen – mielessäni soi rauhansävel: ei koskaan enää valtiollista väkivaltaa meillä näillä nurkilla! Eihän historian pyörä voisi peruuttamaan lähteä? Eihän koskaan enää!

]]>
4 http://marjattalaiho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253064-sodan-edellytys-on-vahvojen-viholliskuvien-luominen#comments EU Rauha Sota Suomi Ulkopolitiikka Thu, 29 Mar 2018 18:50:24 +0000 Marjatta Laiho http://marjattalaiho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253064-sodan-edellytys-on-vahvojen-viholliskuvien-luominen
Kyydityksiä on ollut monenlaisia http://markkulehto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252865-kyydityksia-on-ollut-monenlaisia <p>Suomessa muistetaan kyyditykset 30 -luvulta.&nbsp; Myös Virossa muistetaan kyydityksiä.&nbsp; Kyyditysten mittakaava on Virossa ollut mittakaavaltaa toisenlainen ja sen seuraukset myös toisenlaisia kuin Suomessa.&nbsp; Virossa muistellaan vuosittain maaliskuun 25. päivänä&nbsp;niitä 22 000 virolaista jotka kerralla kyseisenä päivänä vuonna 1949 kuskattiin vasten tahtoaan Siperiaan.&nbsp; Kaikki eivät siltä reissulta palanneet.&nbsp; Samanlaisen kyydityskohtalon kokivat&nbsp;kymmenet tuhannet&nbsp;latvialaiset ja liettualaistet.&nbsp; Suomalaiset säästyivät noilta kyydityksiltä, koska Stalin ei Suomen osalta onnistunut saavuttamaan lopullista&nbsp;tavoitettaan. Kyydityslistoja oli toki Suomenkin &quot;vaarallisten&quot; henkilöiden osalta laadittu.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa muistetaan kyyditykset 30 -luvulta.  Myös Virossa muistetaan kyydityksiä.  Kyyditysten mittakaava on Virossa ollut mittakaavaltaa toisenlainen ja sen seuraukset myös toisenlaisia kuin Suomessa.  Virossa muistellaan vuosittain maaliskuun 25. päivänä niitä 22 000 virolaista jotka kerralla kyseisenä päivänä vuonna 1949 kuskattiin vasten tahtoaan Siperiaan.  Kaikki eivät siltä reissulta palanneet.  Samanlaisen kyydityskohtalon kokivat kymmenet tuhannet latvialaiset ja liettualaistet.  Suomalaiset säästyivät noilta kyydityksiltä, koska Stalin ei Suomen osalta onnistunut saavuttamaan lopullista tavoitettaan. Kyydityslistoja oli toki Suomenkin "vaarallisten" henkilöiden osalta laadittu.

]]>
2 http://markkulehto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252865-kyydityksia-on-ollut-monenlaisia#comments Baltian maat Kyyditykset Siperia Suomi Viro Sun, 25 Mar 2018 18:36:25 +0000 Markku Lehto http://markkulehto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252865-kyydityksia-on-ollut-monenlaisia
Suomi on halvin - terveydenhuollon kustannusvertailua maiden välillä osa 1 http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252765-suomi-on-halvin-terveydenhuollon-kustannusvertailua-maiden-valilla-osa-1 <p>Yksi keskeinen kriteeri jolla SOTE-uudistusta on perusteltu, on väite kustannusten noususta. Kustannukset toki nousevat, mutta&hellip; eikö olisi tärkeää verrata miten ne nousevat suhteessa muihin maihin, jotta voimme arvella kuinka paljon vikaa maan terveydenhuollossa on. Katsotaanpa miten suomi pärjää muita maita vastaan:</p> <p>Tässä näkyy OECD:n tietokannoista vuosilta 2014-2016 terveydenhuollon kustannukset; pylväinä dollareissa ostovoima ja inflaatiokorjattuna asukasta kohden, ja viivana prosentteina bruttokansantuotteesta : Tässä Suomi on vaaleansininen, Englanti keltainen, Kanada ruskea, Tanska punainen, Ruotsi lila, Saksa musta, Luxemburg harmaa ja Yhdysvallat tummansininen. Kun tarkastellaan vuosia 2014-2016, huomaamme Suomen käyttävän vähiten rahaa, mutta suhteessa rahamääräiseen kustannuksiin toiseksi eniten käyttävä Luxemburg käyttää vähiten suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kaikilla mittareilla kallein on yhdysvallat.<br /><br />(ylin kuva OECD 2014-2016)</p> <p>Jos otamme hieman pidemmän aikavälin samoista maista samoilla värikoodeilla, näemme että pidemmällä aikavälillä on ollut huomattaviakin muutoksia terveydenhuollon kustannuksissa. Tarkastellaanpa näitä vähän lähempää.</p> <p>(Keskimmäinen kuva OECD 2000-2016)</p> <p>Esiin nousee kolme merkittävää poikkeamaa. Vuonna 2009 näemme, että jokaisen maan kustannukset suhteessa bruttokansantuotteeseen, eli viivoissa, hyppää ylöspäin. Tähän on syynä alkanut talouskriisi, joka nostaa kustannuksia suhteessa bruttokansantuotteeseen, kun euromääräisiä kustannuksia ei ole haluttu laskea.</p> <p>(Viimeinen kuva OECD 2000-2016 nuolet)</p> <p>Ruotsin (lila) terveydenhuollon kustannusten nousun BKT:ssa ja dollareissa selittävä tekijä 2010-2011 on uusi Laki valinnanvapausjärjestelmästä. Tässä yksityishenkilöille annettiin oikeus valita minkä järjestäjän valitseman palveluntuottajan palveluita hän haluaa käyttää. Valinnanvapaus koski perusterveydenhuoltoa, vanhus- ja vammaispalveluita, hoivapalveluita ja työvälityspalveluita. Velvoittavaksi valinnanvapauslaki tuli 2010.<br /><a href="https://www.kkv.fi/globalassets/kkv-suomi/julkaisut/selvitykset/2015/kkv-selvityksia-6-2015-potilaan-valinnanvapaus-ruotsin-malli-ja-suomen-sote-uudistus.pdf">https://www.kkv.fi/globalassets/kkv-suomi/julkaisut/selvitykset/2015/kkv-selvityksia-6-2015-potilaan-valinnanvapaus-ruotsin-malli-ja-suomen-sote-uudistus.pdf</a></p> <p>Mats Wingborgin Kalevi Sorsa-säätiölle tekemässä yhteenvedossa todetaan Ruotsin valinnanvapauden lisänneen terveydenhuollon palveluntarjontaa tiheään asutuilla ja vaurailla kaupunkialueilla ja kannustanut yksityisiä palveluntarjoajia houkuttelemaan helppohoitoisia asiakkaita.<br /><a href="http://sorsafoundation.fi/fi/ruotsin-terveydenhuollon-uudistukset/">http://sorsafoundation.fi/fi/ruotsin-terveydenhuollon-uudistukset/</a></p> <p>Näemme myös Englannin terveydenhuollossa merkittävän kustannusten kasvun 2013. Ennen tätä heidän terveydenhuoltokustannukset olivat Suomeakin matalammalla tasolla. Heidän terveydenhuollon kustannusten nousun selittävä tekijä oli uusi laki &rdquo;Health and Social Care Act&rdquo; vuonna 2012, jossa yhdisteltiin hajanaista lainsäädäntöä ja aukaistiin tietä yksityisille palveluntoimittajille.<br /><a href="https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129795/URN_ISBN_978-952-302-605-6.pdf?sequence=1">https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129795/URN_ISBN_978-952-302-605-6.pdf?sequence=1</a></p> <p>Wikipedian mukaan maassa aikanaan käyty keskustelu asian tiimoilta vaikuttaa tutulta&hellip;<br /><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Health_and_Social_Care_Act_2012">https://en.wikipedia.org/wiki/Health_and_Social_Care_Act_2012</a></p> <p>Luxemburg on mielenkiintoinen kummajainen tässä maalistassa, sillä sen terveydenhuollon kustannukset ovat kalleinta huippua, mutta sen osuus maan BKT:sta on pienin. Tämä johtuu siitä, että maa on tunnettu veroparatiisi maailmalla ja BKT osuus henkilöä kohden on maailman korkein <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_GDP_(nominal)_per_capita">IMF ja maailmanpankin mittareilla</a>.<br /><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_GDP_(nominal)_per_capita">https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_GDP_(nominal)_per_capita</a></p> <p>Käytetty raha ei korreloi automaattisesti sen kanssa, kuinka tehokas kunkin maan terveydenhoitojärjestelmä on. Tätä tarkastelen seuraavassa kirjoituksessa.</p> <p>&nbsp;</p> <p>OECD data kerätty:<br /><a href="http://stats.oecd.org/Index.aspx?DataSetCode=SHA">http://stats.oecd.org/Index.aspx?DataSetCode=SHA</a></p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yksi keskeinen kriteeri jolla SOTE-uudistusta on perusteltu, on väite kustannusten noususta. Kustannukset toki nousevat, mutta… eikö olisi tärkeää verrata miten ne nousevat suhteessa muihin maihin, jotta voimme arvella kuinka paljon vikaa maan terveydenhuollossa on. Katsotaanpa miten suomi pärjää muita maita vastaan:

Tässä näkyy OECD:n tietokannoista vuosilta 2014-2016 terveydenhuollon kustannukset; pylväinä dollareissa ostovoima ja inflaatiokorjattuna asukasta kohden, ja viivana prosentteina bruttokansantuotteesta : Tässä Suomi on vaaleansininen, Englanti keltainen, Kanada ruskea, Tanska punainen, Ruotsi lila, Saksa musta, Luxemburg harmaa ja Yhdysvallat tummansininen. Kun tarkastellaan vuosia 2014-2016, huomaamme Suomen käyttävän vähiten rahaa, mutta suhteessa rahamääräiseen kustannuksiin toiseksi eniten käyttävä Luxemburg käyttää vähiten suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kaikilla mittareilla kallein on yhdysvallat.

(ylin kuva OECD 2014-2016)

Jos otamme hieman pidemmän aikavälin samoista maista samoilla värikoodeilla, näemme että pidemmällä aikavälillä on ollut huomattaviakin muutoksia terveydenhuollon kustannuksissa. Tarkastellaanpa näitä vähän lähempää.

(Keskimmäinen kuva OECD 2000-2016)

Esiin nousee kolme merkittävää poikkeamaa. Vuonna 2009 näemme, että jokaisen maan kustannukset suhteessa bruttokansantuotteeseen, eli viivoissa, hyppää ylöspäin. Tähän on syynä alkanut talouskriisi, joka nostaa kustannuksia suhteessa bruttokansantuotteeseen, kun euromääräisiä kustannuksia ei ole haluttu laskea.

(Viimeinen kuva OECD 2000-2016 nuolet)

Ruotsin (lila) terveydenhuollon kustannusten nousun BKT:ssa ja dollareissa selittävä tekijä 2010-2011 on uusi Laki valinnanvapausjärjestelmästä. Tässä yksityishenkilöille annettiin oikeus valita minkä järjestäjän valitseman palveluntuottajan palveluita hän haluaa käyttää. Valinnanvapaus koski perusterveydenhuoltoa, vanhus- ja vammaispalveluita, hoivapalveluita ja työvälityspalveluita. Velvoittavaksi valinnanvapauslaki tuli 2010.
https://www.kkv.fi/globalassets/kkv-suomi/julkaisut/selvitykset/2015/kkv-selvityksia-6-2015-potilaan-valinnanvapaus-ruotsin-malli-ja-suomen-sote-uudistus.pdf

Mats Wingborgin Kalevi Sorsa-säätiölle tekemässä yhteenvedossa todetaan Ruotsin valinnanvapauden lisänneen terveydenhuollon palveluntarjontaa tiheään asutuilla ja vaurailla kaupunkialueilla ja kannustanut yksityisiä palveluntarjoajia houkuttelemaan helppohoitoisia asiakkaita.
http://sorsafoundation.fi/fi/ruotsin-terveydenhuollon-uudistukset/

Näemme myös Englannin terveydenhuollossa merkittävän kustannusten kasvun 2013. Ennen tätä heidän terveydenhuoltokustannukset olivat Suomeakin matalammalla tasolla. Heidän terveydenhuollon kustannusten nousun selittävä tekijä oli uusi laki ”Health and Social Care Act” vuonna 2012, jossa yhdisteltiin hajanaista lainsäädäntöä ja aukaistiin tietä yksityisille palveluntoimittajille.
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129795/URN_ISBN_978-952-302-605-6.pdf?sequence=1

Wikipedian mukaan maassa aikanaan käyty keskustelu asian tiimoilta vaikuttaa tutulta…
https://en.wikipedia.org/wiki/Health_and_Social_Care_Act_2012

Luxemburg on mielenkiintoinen kummajainen tässä maalistassa, sillä sen terveydenhuollon kustannukset ovat kalleinta huippua, mutta sen osuus maan BKT:sta on pienin. Tämä johtuu siitä, että maa on tunnettu veroparatiisi maailmalla ja BKT osuus henkilöä kohden on maailman korkein IMF ja maailmanpankin mittareilla.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_GDP_(nominal)_per_capita

Käytetty raha ei korreloi automaattisesti sen kanssa, kuinka tehokas kunkin maan terveydenhoitojärjestelmä on. Tätä tarkastelen seuraavassa kirjoituksessa.

 

OECD data kerätty:
http://stats.oecd.org/Index.aspx?DataSetCode=SHA

 

 

]]>
7 http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252765-suomi-on-halvin-terveydenhuollon-kustannusvertailua-maiden-valilla-osa-1#comments Sote Suomi Suomi kv-vertailussa Terveydenhuollon kustannukset Tilasto Fri, 23 Mar 2018 17:00:00 +0000 Petri Partanen http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252765-suomi-on-halvin-terveydenhuollon-kustannusvertailua-maiden-valilla-osa-1
Runoja vol. 1 http://heikkikariluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252502-runoja-vol-1 <p>Nietzsche oli väärässä totuudesta</p><p>Tiedätte kuka totuus on&nbsp;</p><p>Karitsa on totuus</p><p>&nbsp;</p><p>Animus ja Anima</p><p>Varjon repressio</p><p>Feminismin patologinen väärinkäyttö</p><p>Nationalismin patologinen väärinkäyttö</p><p>Uusi patriarkaatti?</p><p>&nbsp;</p><p>Aion tuoda verkkonne päivänvaloon</p><p>Rakkaus tuo kostonne päivänvaloon</p><p>Sana tuo verkkonne päivänvaloon</p><p>Ohjaan kuvan takaisin Jumalan taloon&nbsp;</p><p>___________________________________</p><p>&nbsp;</p><p>Kaikki tää vääntö on aivan ihan turhaa</p><p>Kaikki tää vääntö on aivan ihan turhaa</p><p>&nbsp;</p><p>Historia usein itseään toistaa</p><p>Silti Jumalan rakkaus hänen kuvassaan loistaa</p><p>&nbsp;</p><p>&quot;EU on aivan ihan turha , EU on aivan ihan turha&quot;</p><p>Näin huutaa suomen proletariaatti</p><p>Mitä mieltä on valtiosidonnainen byrokraatti?</p><p>&nbsp;</p><p>&quot;Hesburger on aivan ihan turha, eläinkantojen massamurha&quot;</p><p>Näin huutaa helsingin keskiluokka</p><p>Proletariaatin mielestä heiltä puuttuu suo, Jussi ja kuokka</p><p>&nbsp;</p><p>Pitäiskö meidän kaikkien peiliin kattoo</p><p>Niin elämästämme ei tule valapattoo</p><p>&nbsp;</p><p>Kuulkaa siis, oi te Jumalan lapset</p><p>Puhukaa siis aina totta</p><p>Karitsasta ja tästä maailmasta</p><p>Sillä kun te puhutte totta ja teette Jumalan tahdon</p><p>Ja moni ihminen senkin sisällään näkee</p><p>Silloin te olette onnistuneet</p><p>Silloin te olette onnistuneet</p><p>____________________________________________________</p><p>&nbsp;</p><p>Kuulkaa nyt yksinäisen enkelin laulu</p><p>Aito oikea totuuden taulu</p><p>On se mitä te saatte karitsalta</p><p>Sitä ei korosta maallinen valta</p><p>&nbsp;</p><p>&quot;Haluaisin olla oikealla, mutta minun pitää olla vasemmalla&quot;</p><p>&quot;Haluaisin olla vasemmalla, mutta minun pitää olla oikealla&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>Olette väärässä näissä aatoksissanne</p><p>Ja sen itsekin tiedätte</p><p>Sillä rakkaus, Jumalan tahto ja sana</p><p>On teidän instrumenttinne</p><p>&nbsp;</p><p>Ja katso!</p><p>Viekää mut pois oi te rakkauden laivat</p><p>Korjatkaa tämän maailman vaivat</p><p>Mikä ihme minua vaivaa</p><p>Osaan ohjata elämän laivaa</p><p>Menette kotiinne karitsan kautta</p><p>Hän on tämän maailman ainoa lautta</p><p>Pidä Jumalan kädestä kiinni</p><p>Pidä Jumalan kädestä kiinni</p><p>Pidä Jumalan kädestä kiinni</p><p>Pidä Jumalan kädestä kiinni</p><p>________________________________________________</p><p>&nbsp;</p><p>Katsokaapa nyt kaikki</p><p>Minne sielunne liitää</p><p>Rakkauden vaakojen alla</p><p>Ei auta vaikutusvalta</p><p>Aamunkastetta joimme</p><p>Tuulikin perin maistui</p><p>Paljonkin paremmalta</p><p>Ei auta vaikutusvalta</p><p>&nbsp;</p><p>Vedenpaisumusmetsä</p><p>Kuuletko sammalleen tuoksun?</p><p>Vedenpaisumusmetsä</p><p>Kaiken tein mä vain vuoks sun</p><p>Vedenpaisumusmetsä</p><p>Tielleni otan juoksun</p><p>&nbsp;</p><p>Muistakaapa siis lapset</p><p>Tämän katkeran maan</p><p>Rakkauden vaakojen alla</p><p>Ei auta vaikutusvalta</p><p>_____________________________</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nietzsche oli väärässä totuudesta

Tiedätte kuka totuus on 

Karitsa on totuus

 

Animus ja Anima

Varjon repressio

Feminismin patologinen väärinkäyttö

Nationalismin patologinen väärinkäyttö

Uusi patriarkaatti?

 

Aion tuoda verkkonne päivänvaloon

Rakkaus tuo kostonne päivänvaloon

Sana tuo verkkonne päivänvaloon

Ohjaan kuvan takaisin Jumalan taloon 

___________________________________

 

Kaikki tää vääntö on aivan ihan turhaa

Kaikki tää vääntö on aivan ihan turhaa

 

Historia usein itseään toistaa

Silti Jumalan rakkaus hänen kuvassaan loistaa

 

"EU on aivan ihan turha , EU on aivan ihan turha"

Näin huutaa suomen proletariaatti

Mitä mieltä on valtiosidonnainen byrokraatti?

 

"Hesburger on aivan ihan turha, eläinkantojen massamurha"

Näin huutaa helsingin keskiluokka

Proletariaatin mielestä heiltä puuttuu suo, Jussi ja kuokka

 

Pitäiskö meidän kaikkien peiliin kattoo

Niin elämästämme ei tule valapattoo

 

Kuulkaa siis, oi te Jumalan lapset

Puhukaa siis aina totta

Karitsasta ja tästä maailmasta

Sillä kun te puhutte totta ja teette Jumalan tahdon

Ja moni ihminen senkin sisällään näkee

Silloin te olette onnistuneet

Silloin te olette onnistuneet

____________________________________________________

 

Kuulkaa nyt yksinäisen enkelin laulu

Aito oikea totuuden taulu

On se mitä te saatte karitsalta

Sitä ei korosta maallinen valta

 

"Haluaisin olla oikealla, mutta minun pitää olla vasemmalla"

"Haluaisin olla vasemmalla, mutta minun pitää olla oikealla"

 

Olette väärässä näissä aatoksissanne

Ja sen itsekin tiedätte

Sillä rakkaus, Jumalan tahto ja sana

On teidän instrumenttinne

 

Ja katso!

Viekää mut pois oi te rakkauden laivat

Korjatkaa tämän maailman vaivat

Mikä ihme minua vaivaa

Osaan ohjata elämän laivaa

Menette kotiinne karitsan kautta

Hän on tämän maailman ainoa lautta

Pidä Jumalan kädestä kiinni

Pidä Jumalan kädestä kiinni

Pidä Jumalan kädestä kiinni

Pidä Jumalan kädestä kiinni

________________________________________________

 

Katsokaapa nyt kaikki

Minne sielunne liitää

Rakkauden vaakojen alla

Ei auta vaikutusvalta

Aamunkastetta joimme

Tuulikin perin maistui

Paljonkin paremmalta

Ei auta vaikutusvalta

 

Vedenpaisumusmetsä

Kuuletko sammalleen tuoksun?

Vedenpaisumusmetsä

Kaiken tein mä vain vuoks sun

Vedenpaisumusmetsä

Tielleni otan juoksun

 

Muistakaapa siis lapset

Tämän katkeran maan

Rakkauden vaakojen alla

Ei auta vaikutusvalta

_____________________________

 

 

 

 

]]>
0 http://heikkikariluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252502-runoja-vol-1#comments Mediavaikuttaminen Politiikka Suomi Vaikuttaminen Yhteiskunta Sun, 18 Mar 2018 17:04:16 +0000 Heikki Kariluoma http://heikkikariluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252502-runoja-vol-1
Nalle, Kasperi ja INGVAR http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252342-nalle-kaspari-ja-ingvar <p>Perinteisessä maaotteluhengessä kotimaisen ankkalammemme &quot;omat pojat&quot;, Björn Wahlroos ja Caspar von Koskull, saivat tänään komean sulan hattuihinsa kun Nordea siirtyi nyt ihan oikeasti koto-Suomeen. <em>Säästö</em> on kuulemma runsaan miljardin euron luokkaa; Herregud.</p><p>Siitä huolimatta minun ja monen muun todellinen sankari on juuri edesmennyt, vaatimaton äärikapitalisti Ingvar Kamprad:</p><p>&quot;<strong>Ingvar Kamprad testamenterade halva förmögenheten till Norrland</strong>&quot;.</p><p>Upeata! Mies tienasi miljardeja pelkästään myyntitaidolla (eikä kyseisten poikiemme kikkailulla) ja lahoitti kuolemansa jälkeen puolet omaisuudestaan <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/artikkeli-1.227717">Pohjois-Ruotsin kehitykseen</a>, koska halusi, etteivät sikäläisten nuorten tarvitsisi muuttaa etelään.&nbsp;</p><p>Olisipa meilläkin moinen jättiläinen..</p><p>Täyskymppi ja <em>iso, iso plussa</em>.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perinteisessä maaotteluhengessä kotimaisen ankkalammemme "omat pojat", Björn Wahlroos ja Caspar von Koskull, saivat tänään komean sulan hattuihinsa kun Nordea siirtyi nyt ihan oikeasti koto-Suomeen. Säästö on kuulemma runsaan miljardin euron luokkaa; Herregud.

Siitä huolimatta minun ja monen muun todellinen sankari on juuri edesmennyt, vaatimaton äärikapitalisti Ingvar Kamprad:

"Ingvar Kamprad testamenterade halva förmögenheten till Norrland".

Upeata! Mies tienasi miljardeja pelkästään myyntitaidolla (eikä kyseisten poikiemme kikkailulla) ja lahoitti kuolemansa jälkeen puolet omaisuudestaan Pohjois-Ruotsin kehitykseen, koska halusi, etteivät sikäläisten nuorten tarvitsisi muuttaa etelään. 

Olisipa meilläkin moinen jättiläinen..

Täyskymppi ja iso, iso plussa.

]]>
26 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252342-nalle-kaspari-ja-ingvar#comments Pohjoinen ulottuvuus Ruotsi Suomi Thu, 15 Mar 2018 16:22:05 +0000 ilmari schepel http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252342-nalle-kaspari-ja-ingvar
Suomen EU-puheenjohtajuus - käännekohta EU:lle? http://akuaarva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252329-suomen-eu-puheenjohtajuus-kaannekohta-eulle <p><strong>Suomen EU-puheenjohtajakausi </strong>heinä-joulukuussa 2019 osuu Euroopan unionin ja Suomen kannalta äärimmäisen mielenkiintoiseen aikaan. Iso-Britanninan EU-eron, Brexitin, takia aiempaa aikaisemmaksi osuva EU-puheenjohtajakausi alkaa lähes välittömästi europarlamenttivaalien ja Suomen eduskuntavaalien jälkeen tilanteessa, jossa Suomella ei välttämättä ole hallitusta ja uutta Euroopan komissiota ei ehkä vielä olla valittu. Paljon on siis auki paitsi puheenjohtajakauden käytännön toteuttamisen näkökulmasta myös Euroopan tulevaisuuden kannalta: minkälaista Eurooppaa vaalien jälkeen lähdetään rakentamaan?</p><p>Pääministeri <strong>Juha Sipilän</strong> (Kesk.) johdolla pyöreän pöydän ääreen kokoontuneet poliitikot pyörittelivät Kesärannassa tällä viikolla mahdollisia teemoja Suomen EU-puheenjohtakaudelle. Median tietojen mukaan keskusteluissa on noussut esiin ainakin 15 erilaista teemaa, joista lopulliseen pakettiin mahtuu 3-5 teemakokonaisuutta. Pääministeri nosti yhdeksi suosiota keränneeksi teemaksi kiertotalouden, joka kieltämättä olisi Suomelle varsin hyvin sopiva teema. Mutta mitä muita kärkiteemoja Suomen pitäisi valita?</p><p>Suomen EU-puheenjohtajuus, kuten kaikki muutkin puheenjohtajuudet, on puheenjohtamaalle oivallinen tilaisuus maabrändin kehittämiselle. Olen aiemminkin kirjoittanut siitä, että hyvin harvoin kohdalle sattuvasta puheenjohtajakaudesta pitäisi ottaa kaikki irti - aivan kuten <strong>Viro</strong> teki omalla vasta päättyneellä kaudellaan. Suomessa suhtautuminen on tähän asti ollut hieman varovaisempaa ja toimintaa on ohjannut käytännönläheisyys eikä niinkään halu korostaa Suomen maabrändiä. Tähän on toivottavasti tullut viimeisten päivien keskustelun aikana muutos, sillä EU-puheenjohtajakausi tarjoaa edelleen Suomelle loistavan mahdollisuuden korostaa erityisosaamisalueitamme ja maan hyviä puolia.</p><p><strong>Entä ne teemat?</strong> Kiertotalouden lisäksi esillä on ollut ainakin koulutus, kestävä kehitys, ympäristö, robotisaatio, digitalisaatio, sisämarkkinat, kauppapolitiikka, arktinen ja pohjoinen ulottuvuus, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate. Hyviä ja kelpoja teemoja kaikki, mutta millä perusteella valinta pitäisi tehdä - poliitikot kokoontuvat parlamentaarisesti, koska vielä ei tiedetä vuonna 2019 työnsä aloittavan hallituksen kokoonpanoa. Kaikilla puolueilla on omat painotuksensa, joten viiden teeman listan rajaaminen voi olla melko vaikeaa.&nbsp;</p><p>Myös kansalaisjärjestöt, yritykset, instituutiot ja muut tahot ovat esittäneet näkemyksiään tulevan EU-puheenjohtajakauden teemoista. Toistaiseksi kyse on ollut pitkälti kabinettivaikuttamisesta, sillä puolueet eivät ole järjestäneet laajempaa kansalaiskeskustelua puheenjohtajakauden teemoista. Tälle voisi olla tilausta. Politiikan tekemisen tavat muuttuvat ja erityisesti EU-politiikka kaipaisi kansalaisten aktivoitumista ja kiinnostuksen lisääntymistä. <strong>Saataisiinko suomalaiset innostumaan EU-asioista, jos puheenjohtajakausi suunniteltaisiin ja toteutettaisiin kansalaiset osallistaen?&nbsp;</strong></p><p>Vedonlyöntitoimistot eivät ainakaan toistaiseksi ota vetoja vastaan Suomen EU-puheenjohtajakauden teemoista, mutta oma rivini on seuraava:</p><p><strong>1. Kiertotalous</strong></p><p><strong>2. Koulutus</strong></p><p><strong>3. Robotisaatio</strong></p><p><strong>4. Sisämarkkinat ja kauppapolitiikka</strong></p><p><strong>5. Ihmisoikeudet ja demokratia</strong></p><p>Suomen EU-puheenjohtajuus voi oikein ja tarpeeksi kunnianhimoisesti toteutettuna määrittää EU:n suuntaan paljon enemmän, kuin tällä hetkellä ymmärretään. Oikeilla teemoituksilla voimme nostaa keskusteluun meille tärkeitä asioita, sillä poliittiseen taitekohtaan sattuva kautemme on myös epävarmuuden aikaa. Selkeillä teemoilla Suomi voi luoda narratiivin EU:n ja Euroopan tulevaisuudelle.</p><p>Jokerina heitän ilmoille vielä kuudennen teeman: <strong>Uusi Eurooppa - kohti tulevaisuutta.</strong> Sopiva teema uudelle europarlamentille, uudelle komissiolle ja uudelle Suomen hallitukselle, joiden tehtäväksi jää toteuttaa kansalaisten valitsema Euroopan tulevaisuus.</p><p>PS. Viron jälkeen puheenjohtajamaana toimii tällä hetkellä Bulgaria, jota seuraavat järjestyksessä Itävalta, Romania, Suomi ja Kroatia sekä Saksa.&nbsp;</p> Suomen EU-puheenjohtajakausi heinä-joulukuussa 2019 osuu Euroopan unionin ja Suomen kannalta äärimmäisen mielenkiintoiseen aikaan. Iso-Britanninan EU-eron, Brexitin, takia aiempaa aikaisemmaksi osuva EU-puheenjohtajakausi alkaa lähes välittömästi europarlamenttivaalien ja Suomen eduskuntavaalien jälkeen tilanteessa, jossa Suomella ei välttämättä ole hallitusta ja uutta Euroopan komissiota ei ehkä vielä olla valittu. Paljon on siis auki paitsi puheenjohtajakauden käytännön toteuttamisen näkökulmasta myös Euroopan tulevaisuuden kannalta: minkälaista Eurooppaa vaalien jälkeen lähdetään rakentamaan?

Pääministeri Juha Sipilän (Kesk.) johdolla pyöreän pöydän ääreen kokoontuneet poliitikot pyörittelivät Kesärannassa tällä viikolla mahdollisia teemoja Suomen EU-puheenjohtakaudelle. Median tietojen mukaan keskusteluissa on noussut esiin ainakin 15 erilaista teemaa, joista lopulliseen pakettiin mahtuu 3-5 teemakokonaisuutta. Pääministeri nosti yhdeksi suosiota keränneeksi teemaksi kiertotalouden, joka kieltämättä olisi Suomelle varsin hyvin sopiva teema. Mutta mitä muita kärkiteemoja Suomen pitäisi valita?

Suomen EU-puheenjohtajuus, kuten kaikki muutkin puheenjohtajuudet, on puheenjohtamaalle oivallinen tilaisuus maabrändin kehittämiselle. Olen aiemminkin kirjoittanut siitä, että hyvin harvoin kohdalle sattuvasta puheenjohtajakaudesta pitäisi ottaa kaikki irti - aivan kuten Viro teki omalla vasta päättyneellä kaudellaan. Suomessa suhtautuminen on tähän asti ollut hieman varovaisempaa ja toimintaa on ohjannut käytännönläheisyys eikä niinkään halu korostaa Suomen maabrändiä. Tähän on toivottavasti tullut viimeisten päivien keskustelun aikana muutos, sillä EU-puheenjohtajakausi tarjoaa edelleen Suomelle loistavan mahdollisuuden korostaa erityisosaamisalueitamme ja maan hyviä puolia.

Entä ne teemat? Kiertotalouden lisäksi esillä on ollut ainakin koulutus, kestävä kehitys, ympäristö, robotisaatio, digitalisaatio, sisämarkkinat, kauppapolitiikka, arktinen ja pohjoinen ulottuvuus, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate. Hyviä ja kelpoja teemoja kaikki, mutta millä perusteella valinta pitäisi tehdä - poliitikot kokoontuvat parlamentaarisesti, koska vielä ei tiedetä vuonna 2019 työnsä aloittavan hallituksen kokoonpanoa. Kaikilla puolueilla on omat painotuksensa, joten viiden teeman listan rajaaminen voi olla melko vaikeaa. 

Myös kansalaisjärjestöt, yritykset, instituutiot ja muut tahot ovat esittäneet näkemyksiään tulevan EU-puheenjohtajakauden teemoista. Toistaiseksi kyse on ollut pitkälti kabinettivaikuttamisesta, sillä puolueet eivät ole järjestäneet laajempaa kansalaiskeskustelua puheenjohtajakauden teemoista. Tälle voisi olla tilausta. Politiikan tekemisen tavat muuttuvat ja erityisesti EU-politiikka kaipaisi kansalaisten aktivoitumista ja kiinnostuksen lisääntymistä. Saataisiinko suomalaiset innostumaan EU-asioista, jos puheenjohtajakausi suunniteltaisiin ja toteutettaisiin kansalaiset osallistaen? 

Vedonlyöntitoimistot eivät ainakaan toistaiseksi ota vetoja vastaan Suomen EU-puheenjohtajakauden teemoista, mutta oma rivini on seuraava:

1. Kiertotalous

2. Koulutus

3. Robotisaatio

4. Sisämarkkinat ja kauppapolitiikka

5. Ihmisoikeudet ja demokratia

Suomen EU-puheenjohtajuus voi oikein ja tarpeeksi kunnianhimoisesti toteutettuna määrittää EU:n suuntaan paljon enemmän, kuin tällä hetkellä ymmärretään. Oikeilla teemoituksilla voimme nostaa keskusteluun meille tärkeitä asioita, sillä poliittiseen taitekohtaan sattuva kautemme on myös epävarmuuden aikaa. Selkeillä teemoilla Suomi voi luoda narratiivin EU:n ja Euroopan tulevaisuudelle.

Jokerina heitän ilmoille vielä kuudennen teeman: Uusi Eurooppa - kohti tulevaisuutta. Sopiva teema uudelle europarlamentille, uudelle komissiolle ja uudelle Suomen hallitukselle, joiden tehtäväksi jää toteuttaa kansalaisten valitsema Euroopan tulevaisuus.

PS. Viron jälkeen puheenjohtajamaana toimii tällä hetkellä Bulgaria, jota seuraavat järjestyksessä Itävalta, Romania, Suomi ja Kroatia sekä Saksa. 

]]>
20 http://akuaarva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252329-suomen-eu-puheenjohtajuus-kaannekohta-eulle#comments Kotimaa EU EU-puheenjohtajakausi Eurooppa Suomi Thu, 15 Mar 2018 11:54:05 +0000 Aku Aarva http://akuaarva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252329-suomen-eu-puheenjohtajuus-kaannekohta-eulle
Suomen kielen vaaliminen tärkeää http://tarjakaltiomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251808-suomen-kielen-vaaliminen-tarkeaa <p>&nbsp;</p><p>Olkaamme suomalaisina ylpeitä kielestämme. Suomi100-juhlallisuuksien ei pidä olla ohi ja sivuutettuja, vaan me suomalaisina voimme juhlia suomen kieltä arjessamme myös seuraavat 100 vuotta ja siitä edelleenkin. Kieli on ymmärryksen avain. Suomalaisina velvollisuutemme on puolustaa kieltämme ei pelkästään kirjallisuudessa vaan yleensäkin akatemiassa ja opetuksen kaikilla tasoilla.</p><p>Itselleni suomen kielen merkityksen avautumisessa on ollut suuri osuus professori emerita Katri Karasman teoksella Aapisesta ylioppilaskokeeseen Äidinkielen opetuksen historia. Katri Karasma on tehnyt hyvää työtä tuodakseen kirjan kansiin rehellisesti kielen aseman peruskiven, kielen opetuksen kehittymisen Suomessa. Näen nykyään suomen kielen merkityksen syvällisesti kytköksissä maamme menestykseen ja asemaan kansojen joukossa myös tulevaisuudessa. Työtä itsenäisyytemme eteen ja työtä maamme menestyksen eteen teemme suomen kielen opetuksessa, kielenhuollossa ja kirjallisuudessa. Jokainen suomenkielellä julkaistu kirja on peruskirja siinä askelluksessa, missä suomalaisina kuljemme kohti tulevaisuutta ja maamme pysyvää ja hyvää asemaa kansakuntana.</p><p>Kieli on avain ymmärrykseen.</p><p>Suomen kieli on niemenomaan ymmärryksen avain suomalaiseen mielenmaisemaan ja suomalaiseen kulttuurin syviin juuriin. Uskon, että nuo syvät juuret ovat olemassa ja voivat olla luovuuden lähteenä suomalaisessa mielenmaisemassa, vaikka olemmekin kansakuntana liittyneet eurooppalaiseen kulttuuriympäristöön kristinuskon myötä. Ollaksemme luovia ihmisiä meidän on tunnistettava menneisyytemme eurooppalaisina ja myös syvät suomalaiset henkiset juuremme. Maailmassa ei enää ole paluuta niihin hokemiin, joita lapsuudessani naurettiin: läskiset portaat ja luurankohissi. Voimme jo antaa sivistykselle oman sijansa.</p><p>Suomalaiset ovat viime vuosina olleet huolestuneita koulukiusaamisesta. Koulukiusaaminen ei ole ainoastaan suomalaisten vaivana, vaan sitä esiintyy muuallakin jopa kristillisessä kulttuuripiirissä. Suomalaisessa kieliympäristössä huomasin erään puutteen: meillä ei aina käytetä puhuttelufraaseja samassa määrin kuin muualla eurooppalaisessa kulttuuriympäristössä. Puhuttelufraasit ovat kuitenkin olemassa, niitä ei vain käytetä rutiininomaisesti, mikä olisi tarkoitus pehmentämään ihmissuhteiden hiertoa. Jo ala-asteella ja lastentarhan opetuksessa puhuttelufraasit kannattaa ottaa opetusohjelmaan. Tällä on koulukiusaamista vähentävä vaikutus. Myös työ- ja kulttuurielämälle on hyötyä kohteliaisuusfraasien vahvemmasta osuudesta kielessämme ja kielen opetuksessa.</p><p>Luovuus hersyy kielen myötä. Jotkut mielenlukot voivat olla esteenä syvälliseen itseymmärrykseen, mutta kulttuurin harrastaminen avaa mielen lukkoja. Olen omissa tutkielmissani käsitellyt sanallista ja kuvallista mallia ajattelussa. Toisilla ihmisille jompikumpi on korostuneempana. Tämä näkyy muun muassa nykyaikaisissa tietokonesovelluksissa. Sanallisessa kommunikaatiossa kirjat, kirjeet ja tekstiviestit ovat käytössä enemmän ja kuvallisessa kommunikaatiossa luotetaan enemmän esimerkiksi hymiöihin, kuvaviesteihin, valokuviin, piirroksiin. Meillä suomalaisilla on avaimet molempiin ajattelumalleihin, mutta meidän kannattaa pitää huolta siitä, että suomen kieli säilyy kunnollisena kielenä maailmankielten joukossa ja pitää siitä hyvää huolta. Nyt ja tulevaisuudessa. Suomen kieli on avain suomalaisen ihmisluonteen luovuuteen ja menestykseen.</p><p>Kuulua kirjailijayhdistykseen merkitsee minulle paljon. Kirjailijayhdistyksessä tapaa saman alan ihmisiä. Uskon suomalaisten kirjailijoiden työhön ja aion jatkaa kirjojen lukijana myös suomalaisen kirjallisuuden parissa. Pöydälläni on Suomi100-juhlavuoden kunniaksi koottu luettelo suomalaisista kirjoista sadan vuoden ajalta. Tämä on merkittävä lista, joka voi toimia oppaanani tutustua suomalaiseen mielenmaisemaan kirjailijoitten johdattamana. Myös toiminnasta kirjailijayhdistyksessä on iloa ja hyötyä jatkaa suomalaisessa kulttuurimaisemassa toimimista ja sen ymmärtämistä.</p><p>Espoossa 23.1.2018 Tarja Kaltiomaa</p><p>&nbsp;</p><p>Blogikirjoitus Espoon Kirjailijat ry:n blogisivulle</p><p>(Julkaisen Uusi Suomi Puheenvuoro-palstalla, kun Espoon Kirjailijat palstalle ei tällä kertaa mahtunut. Suomen kielen puolustaminen ja merkityksen ymmärtäminen meille suomalaisille on kuitenkin mielestäni tärkeää.)</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Olkaamme suomalaisina ylpeitä kielestämme. Suomi100-juhlallisuuksien ei pidä olla ohi ja sivuutettuja, vaan me suomalaisina voimme juhlia suomen kieltä arjessamme myös seuraavat 100 vuotta ja siitä edelleenkin. Kieli on ymmärryksen avain. Suomalaisina velvollisuutemme on puolustaa kieltämme ei pelkästään kirjallisuudessa vaan yleensäkin akatemiassa ja opetuksen kaikilla tasoilla.

Itselleni suomen kielen merkityksen avautumisessa on ollut suuri osuus professori emerita Katri Karasman teoksella Aapisesta ylioppilaskokeeseen Äidinkielen opetuksen historia. Katri Karasma on tehnyt hyvää työtä tuodakseen kirjan kansiin rehellisesti kielen aseman peruskiven, kielen opetuksen kehittymisen Suomessa. Näen nykyään suomen kielen merkityksen syvällisesti kytköksissä maamme menestykseen ja asemaan kansojen joukossa myös tulevaisuudessa. Työtä itsenäisyytemme eteen ja työtä maamme menestyksen eteen teemme suomen kielen opetuksessa, kielenhuollossa ja kirjallisuudessa. Jokainen suomenkielellä julkaistu kirja on peruskirja siinä askelluksessa, missä suomalaisina kuljemme kohti tulevaisuutta ja maamme pysyvää ja hyvää asemaa kansakuntana.

Kieli on avain ymmärrykseen.

Suomen kieli on niemenomaan ymmärryksen avain suomalaiseen mielenmaisemaan ja suomalaiseen kulttuurin syviin juuriin. Uskon, että nuo syvät juuret ovat olemassa ja voivat olla luovuuden lähteenä suomalaisessa mielenmaisemassa, vaikka olemmekin kansakuntana liittyneet eurooppalaiseen kulttuuriympäristöön kristinuskon myötä. Ollaksemme luovia ihmisiä meidän on tunnistettava menneisyytemme eurooppalaisina ja myös syvät suomalaiset henkiset juuremme. Maailmassa ei enää ole paluuta niihin hokemiin, joita lapsuudessani naurettiin: läskiset portaat ja luurankohissi. Voimme jo antaa sivistykselle oman sijansa.

Suomalaiset ovat viime vuosina olleet huolestuneita koulukiusaamisesta. Koulukiusaaminen ei ole ainoastaan suomalaisten vaivana, vaan sitä esiintyy muuallakin jopa kristillisessä kulttuuripiirissä. Suomalaisessa kieliympäristössä huomasin erään puutteen: meillä ei aina käytetä puhuttelufraaseja samassa määrin kuin muualla eurooppalaisessa kulttuuriympäristössä. Puhuttelufraasit ovat kuitenkin olemassa, niitä ei vain käytetä rutiininomaisesti, mikä olisi tarkoitus pehmentämään ihmissuhteiden hiertoa. Jo ala-asteella ja lastentarhan opetuksessa puhuttelufraasit kannattaa ottaa opetusohjelmaan. Tällä on koulukiusaamista vähentävä vaikutus. Myös työ- ja kulttuurielämälle on hyötyä kohteliaisuusfraasien vahvemmasta osuudesta kielessämme ja kielen opetuksessa.

Luovuus hersyy kielen myötä. Jotkut mielenlukot voivat olla esteenä syvälliseen itseymmärrykseen, mutta kulttuurin harrastaminen avaa mielen lukkoja. Olen omissa tutkielmissani käsitellyt sanallista ja kuvallista mallia ajattelussa. Toisilla ihmisille jompikumpi on korostuneempana. Tämä näkyy muun muassa nykyaikaisissa tietokonesovelluksissa. Sanallisessa kommunikaatiossa kirjat, kirjeet ja tekstiviestit ovat käytössä enemmän ja kuvallisessa kommunikaatiossa luotetaan enemmän esimerkiksi hymiöihin, kuvaviesteihin, valokuviin, piirroksiin. Meillä suomalaisilla on avaimet molempiin ajattelumalleihin, mutta meidän kannattaa pitää huolta siitä, että suomen kieli säilyy kunnollisena kielenä maailmankielten joukossa ja pitää siitä hyvää huolta. Nyt ja tulevaisuudessa. Suomen kieli on avain suomalaisen ihmisluonteen luovuuteen ja menestykseen.

Kuulua kirjailijayhdistykseen merkitsee minulle paljon. Kirjailijayhdistyksessä tapaa saman alan ihmisiä. Uskon suomalaisten kirjailijoiden työhön ja aion jatkaa kirjojen lukijana myös suomalaisen kirjallisuuden parissa. Pöydälläni on Suomi100-juhlavuoden kunniaksi koottu luettelo suomalaisista kirjoista sadan vuoden ajalta. Tämä on merkittävä lista, joka voi toimia oppaanani tutustua suomalaiseen mielenmaisemaan kirjailijoitten johdattamana. Myös toiminnasta kirjailijayhdistyksessä on iloa ja hyötyä jatkaa suomalaisessa kulttuurimaisemassa toimimista ja sen ymmärtämistä.

Espoossa 23.1.2018 Tarja Kaltiomaa

 

Blogikirjoitus Espoon Kirjailijat ry:n blogisivulle

(Julkaisen Uusi Suomi Puheenvuoro-palstalla, kun Espoon Kirjailijat palstalle ei tällä kertaa mahtunut. Suomen kielen puolustaminen ja merkityksen ymmärtäminen meille suomalaisille on kuitenkin mielestäni tärkeää.)

 

 

]]>
0 http://tarjakaltiomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251808-suomen-kielen-vaaliminen-tarkeaa#comments Suomenkieli Suomi Mon, 05 Mar 2018 12:26:20 +0000 Tarja Kaltiomaa http://tarjakaltiomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251808-suomen-kielen-vaaliminen-tarkeaa
Sveitsi – uhkakuva impivaaralaisuudesta? http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251442-sveitsi-uhkakuva-impivaaralaisuudesta <p>&nbsp;Politiikassa pelataan mielikuvilla, jotka voivat olla kaukana todellisuudesta. Yksi tällainen mielikuva, jonka EU:n ja euron kannattajat tuovat esiin, on mielikuva impivaaralaisuudesta. Heidän yksinkertainen väitteensä on, että jos Suomi eroaa EU:sta ja eurosta, menemme Impivaaraan, joka on mielikuva maailmasta eristäytymisestä tyyliin Albania tai Pohjois-Korea.</p><p>Kuten tiedämme, meidän hyvinvointimme perustuu vientiin, jonka päätuotteet ovat teollisuuden raskaita investointitavaroita. EU- ja eurovastaisuus on siis EU- ja eurofanaatikkojen mielestä sama asia kuin kansainvälistymisen heikentäminen ja viennin vaarantaminen. Näillä mielikuvakytkennöillä ei ole mitään todellista yhteyttä EU:n ja euron vastustamisen tai kannattamisen kanssa.</p><p>Otetaanpa esimerkiksi Sveitsi, joka täyttää parhaiten määritelmän Impivaaraan vetäytyneestä maasta, koska se ei ole EU:n eikä ETA:n jäsenmaa. Silti se on todennäköisesti Euroopan ja ehkä koko maailman kansainvälisin maa, jossa on suuri liuta kansainvälisten organisaatioiden päämajoja. Sveitsi on neuvotellut kahdenväliset kauppaoikeudet ETA-maiden kanssa ja siinä suhteessa nauttii samoista eduista kuin Suomikin. Norja ei kuulu EU:hun, mutta on ETA:n jäsen ja vaikka maatalous- ja kalastustuotteet eivät kuulu ETA:n vapaakaupan piiriin, niin norjalainen lohi on lyönyt suomalaisen kasvatuslohen.</p><p>Suomesta puuttuu eduskuntapuolue, joka uskaltaisi ajaa Suomen eroa EU:sta ja eurosta.</p><p>Ylläkuvatun tilanteen vuoksi ei ole näkyvissä poliittista ratkaisua Suomen ongelmiin. Nyt Suomi ottaa velkaa antaakseen velkaa ja takuita vielä köyhemmille maille. Tässähän ei ole mitään muuta logiikkaa kuin EU:n ja euron pystyssä pitäminen hinnalla millä hyvänsä. Yhteisvaluutta palkitsee Saksan ja kurittaa kaikkia muita euromaita. Kurjistuvat euromaat eivät pysty hoitamaan tilannetta kuntoon sisäisen devalvaation kautta eli leikkaamalla palkkoja kymmeniä prosentteja. Se lisää vain negatiivista kierrettä.</p><p>Lopuksi vielä yksi näkökulma Suomen viennistä: euromaiden osuus oli vuonna 2016 n. 40 prosenttia. Kyllä suomalaiset vientiyritykset joutuvat pelaamaan erilaisten valuuttojen kanssa, ovat aina osanneet, osaavat nyt ja tulevat osaamaan tulevaisuudessakin.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  Politiikassa pelataan mielikuvilla, jotka voivat olla kaukana todellisuudesta. Yksi tällainen mielikuva, jonka EU:n ja euron kannattajat tuovat esiin, on mielikuva impivaaralaisuudesta. Heidän yksinkertainen väitteensä on, että jos Suomi eroaa EU:sta ja eurosta, menemme Impivaaraan, joka on mielikuva maailmasta eristäytymisestä tyyliin Albania tai Pohjois-Korea.

Kuten tiedämme, meidän hyvinvointimme perustuu vientiin, jonka päätuotteet ovat teollisuuden raskaita investointitavaroita. EU- ja eurovastaisuus on siis EU- ja eurofanaatikkojen mielestä sama asia kuin kansainvälistymisen heikentäminen ja viennin vaarantaminen. Näillä mielikuvakytkennöillä ei ole mitään todellista yhteyttä EU:n ja euron vastustamisen tai kannattamisen kanssa.

Otetaanpa esimerkiksi Sveitsi, joka täyttää parhaiten määritelmän Impivaaraan vetäytyneestä maasta, koska se ei ole EU:n eikä ETA:n jäsenmaa. Silti se on todennäköisesti Euroopan ja ehkä koko maailman kansainvälisin maa, jossa on suuri liuta kansainvälisten organisaatioiden päämajoja. Sveitsi on neuvotellut kahdenväliset kauppaoikeudet ETA-maiden kanssa ja siinä suhteessa nauttii samoista eduista kuin Suomikin. Norja ei kuulu EU:hun, mutta on ETA:n jäsen ja vaikka maatalous- ja kalastustuotteet eivät kuulu ETA:n vapaakaupan piiriin, niin norjalainen lohi on lyönyt suomalaisen kasvatuslohen.

Suomesta puuttuu eduskuntapuolue, joka uskaltaisi ajaa Suomen eroa EU:sta ja eurosta.

Ylläkuvatun tilanteen vuoksi ei ole näkyvissä poliittista ratkaisua Suomen ongelmiin. Nyt Suomi ottaa velkaa antaakseen velkaa ja takuita vielä köyhemmille maille. Tässähän ei ole mitään muuta logiikkaa kuin EU:n ja euron pystyssä pitäminen hinnalla millä hyvänsä. Yhteisvaluutta palkitsee Saksan ja kurittaa kaikkia muita euromaita. Kurjistuvat euromaat eivät pysty hoitamaan tilannetta kuntoon sisäisen devalvaation kautta eli leikkaamalla palkkoja kymmeniä prosentteja. Se lisää vain negatiivista kierrettä.

Lopuksi vielä yksi näkökulma Suomen viennistä: euromaiden osuus oli vuonna 2016 n. 40 prosenttia. Kyllä suomalaiset vientiyritykset joutuvat pelaamaan erilaisten valuuttojen kanssa, ovat aina osanneet, osaavat nyt ja tulevat osaamaan tulevaisuudessakin.

 

]]>
28 http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251442-sveitsi-uhkakuva-impivaaralaisuudesta#comments EU Suomi Vapaakauppa Tue, 27 Feb 2018 07:56:00 +0000 Antero Ollila http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251442-sveitsi-uhkakuva-impivaaralaisuudesta
Suomalainen ja anglo-amerikkalainen työttömyysaste http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251233-suomalainen-ja-anglo-amerikkalainen-tyottomyysaste <p>Suomen tammikuun 2018 työttömyysaste oli 8,8 prosenttia. Otan vertailukohdaksi tähän anglo-amerikkalaisen maailman, Yhdysvallat ja Iso-Britannian. Siellä työttömyysaste on vähän päälle 4 prosenttia. Saksassa oikeastaan vielä alhaisempi kuin 4 %.</p><p>Vaikka työttömyys onkin ollut laskussa viimeaikoina, niin voidaan perustellusti sanoa, että Suomi on näihin verrattuna korkean työttömyyden maa.</p><p>Mistä tämä johtuu? Katson näin, että Suomessa työttömyyttä hoidetaan järeämmin ja aggressiivisemmin kuin näissä muissa maissa. Se samalla selittää sen, miksi Suomessa ei ole ihmisiä aivan pohjamudissa, ei ainakaan niissä määrin kuin mitä Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa.</p><p>Toinen tekijä mahdollisesti 90-luvun lama ja 2008 laskusuhdanne, jotka jättäneet myös jälkensä talouteen. Missä Suomi olisi, jos täällä olisi vielä ne yritykset, jotka kaatuivat 90-luvulla?</p><p>Kolmantena tekijänä erinäinen epädynaamisuus; ihmisten muuttohalukkuus, osaajapula tietyillä aloilla, suomalainen yritystoimintaympäristö.</p><p>Neljäntenä erilaiset sosiaaliset tekijät, jotka rajaavat ihmisiä työelämän ulkopuolelle; sairaudet, alkoholismi. Nämä ehkä poikkeuksellisen korkealla tasolla Suomessa?</p><p>Oma selityskykyni ja tämä ilta loppuu osaltani tähän. On varmasti muitakin tekijöitä, jotka vaikuttavat. Ei tämä ollut tyhjentävä lista. Huomionarvoista tässä kuitenkin oli se, että ero Yhdysvaltoihin ja Iso-Britanniaan on huima; Suomessa yli 4 % korkeampi työttömyys.</p><p>Tietysti on myös hengellinen todellisuus. Suomessa ihmiset ovat luopuneet Jumalasta, ja siunaus puuttuu.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen tammikuun 2018 työttömyysaste oli 8,8 prosenttia. Otan vertailukohdaksi tähän anglo-amerikkalaisen maailman, Yhdysvallat ja Iso-Britannian. Siellä työttömyysaste on vähän päälle 4 prosenttia. Saksassa oikeastaan vielä alhaisempi kuin 4 %.

Vaikka työttömyys onkin ollut laskussa viimeaikoina, niin voidaan perustellusti sanoa, että Suomi on näihin verrattuna korkean työttömyyden maa.

Mistä tämä johtuu? Katson näin, että Suomessa työttömyyttä hoidetaan järeämmin ja aggressiivisemmin kuin näissä muissa maissa. Se samalla selittää sen, miksi Suomessa ei ole ihmisiä aivan pohjamudissa, ei ainakaan niissä määrin kuin mitä Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa.

Toinen tekijä mahdollisesti 90-luvun lama ja 2008 laskusuhdanne, jotka jättäneet myös jälkensä talouteen. Missä Suomi olisi, jos täällä olisi vielä ne yritykset, jotka kaatuivat 90-luvulla?

Kolmantena tekijänä erinäinen epädynaamisuus; ihmisten muuttohalukkuus, osaajapula tietyillä aloilla, suomalainen yritystoimintaympäristö.

Neljäntenä erilaiset sosiaaliset tekijät, jotka rajaavat ihmisiä työelämän ulkopuolelle; sairaudet, alkoholismi. Nämä ehkä poikkeuksellisen korkealla tasolla Suomessa?

Oma selityskykyni ja tämä ilta loppuu osaltani tähän. On varmasti muitakin tekijöitä, jotka vaikuttavat. Ei tämä ollut tyhjentävä lista. Huomionarvoista tässä kuitenkin oli se, että ero Yhdysvaltoihin ja Iso-Britanniaan on huima; Suomessa yli 4 % korkeampi työttömyys.

Tietysti on myös hengellinen todellisuus. Suomessa ihmiset ovat luopuneet Jumalasta, ja siunaus puuttuu.

]]>
11 http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251233-suomalainen-ja-anglo-amerikkalainen-tyottomyysaste#comments Iso-Britannia Suomi Työttömyys Työttömyysaste Yhdysvallat Wed, 21 Feb 2018 18:18:15 +0000 Jori Kostiainen http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251233-suomalainen-ja-anglo-amerikkalainen-tyottomyysaste
Rahanjako yhdistyksille ilman vastuuta ja köyhien kyykytys. http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251194-rahanjako-yhdistyksille-ilman-vastuuta-ja-koyhien-kyykytys Suomi velkaantuu hurjaa tahtia ja kansalaisilta leikataan koko ajan enemmän ja monesta asiasta. Eläkeläisten indeksikorotukset on jäädytetty, palkat ja lomarahat joidenkin osalta leikattu ja jopa kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta eli leipäjonoilta avustuksia karsittu. Työttömiä kyykytetään 9e orjapalkalla, työttömyyskorvauksia heikennetään ja yritetään lyödä läpi etuuden ajallista lyhennystä. Periaatteessa on oikein, että yritetään saada ihmiset aktivoitua, mutta tapa jolla tämä tehdään sekä leikkausten kohteet ovat väärät. Miten on mahdollista,että rahaa löytyy huimia summia kaikenmaailman koodaribusseihin sekä erään kansanryhmän moniin yhdistyksiin? Onko tutkittu, menevätkö rahat todella siihen, mihin on ilmoitettu vai järjestöjen perustajien/johtajien taskuihin? Näistä asioista ei luonnollisestikaan saa puhua tai kirjoittaa totta, sehän on sitä rasismia. Eikö se ole rasismia omaa kansaa kohtaan, että potkitaan köyhiä ja heikennetään jatkuvasti juuri kaikkein vähävaraisimpien toimeentuloa? Näihin epäkohtiin olen halunnut kiinnittää huomiota ja siksi järjestinkin jo yhden leipäjonotilaisuuden herättääkseni edustajia, onnistuin siinä osittain. Seuraavaa tapahtumaa olen jo suunnittelemassa, kunhan palaset loksahtavat kohdilleen. Jos sinulla on uskallusta ja halua puhua, voit tulla joko vapaaseen mikrofoniin sanasen sanomaan tai varata puheenvuoron siihen. Tällä kertaa odotan puolueiden johtohenkilöitä tulemaan kertomaan kantansa ja näkemyksensä tilaisuuteen, edelliseen kun vaivautui tulemaan vain kolme. Kiitos kuitenkin heille rohkeudesta astua ulos nnorsunluutorneista. <a href="https://vk.com/photo430933849_456239383" title="https://vk.com/photo430933849_456239383">https://vk.com/photo430933849_456239383</a> Lisäsin tähän hieman tilastoa kirjoitukseni tueksi.<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 0 Rahanjako Suomi Vastuut. Yhteiskunta Tue, 20 Feb 2018 18:09:54 +0000 Pontus Söderblom http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251194-rahanjako-yhdistyksille-ilman-vastuuta-ja-koyhien-kyykytys Suomi, EU ja konkurssi http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250930-suomi-eu-ja-konkurssi Suomi liittyi EU:n lypsettäväksi 1995 ja aluksi kaikki oli kuin hyvää unta.Liittyminen rauhoitti hurjat korkorallit, joita oli nähty aikaisimpina vuosina.( Jotkut makselevat vielä tänäkin päivänä ja ei epätoivoisiltakaan teoilta ole vältytty.) Kauppa alkoi kukoistaa ja talous nousi kun yritykset pystyivät tarjoamaan vapaasti tuotteita ilman rajaesteitä ja sen myötä kansa voi hyvin. Valtionvelka oli tuolloin 60.1 mrd ja hyvin hallittavissa, lainaa tarjottiin ja myös annettiin/otettiin edullisin ehdoin( oliko suunnitelmallista, kuten myöhemmin kerron ) Nyt se on 108 mrd jo ja kasvaa nopeutuvaan tahtiin. Olemme tässä pyramidihuijauksessa pahasti maksun puolella. 2016 esimerkiksi saimme maataloustukia 890 miljoonaa, mutta maksoimne niitä 1.145 mrd, matkalla hävisi siis jonnekkin valtava summa rahaa joka on jostain pois aina. Tullimaksuistakin suoritamme tuonne valtavaan kitaan ja vain pienen osan saamme itse pitää. Arvata vain saa miksi jatkuvia kiristyksiä tehdään.Tämä on vain yksi pieni osa tästä pyörityksessä ja pitää miettiä kuka tästä hyötyy? Britanniaa olemme hyödyttäneet 1995-2014 ajalla 1.5 mrd ja muita 2,5 mrd ja nyt on lisälaskua tulossa brexitin myötä.Siinä sitä onkin sitten konkurssin paikka kun makselemme vielä siitä koituvaa laskua.Mitkä voimat tässä on takana, niin suunnitelmalliselta tämä maan alasajo vaikuttaa.Olisiko meidänkin aika alkaa valmistautumaan eroon, vai jätämmekö laskun tuleville sukupolville. Velkaa kun on tehty tässä pelissä ja viimeinen maksaa aina.<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 68 http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250930-suomi-eu-ja-konkurssi#comments EU Maksukyky Suomi Velkaantuminen Wed, 14 Feb 2018 09:14:48 +0000 Pontus Söderblom http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250930-suomi-eu-ja-konkurssi Metallinetsijät Suomen kulttuurihistoriaa tuhoamassa http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250907-metallinetsijat-suomen-kulttuurihistoriaa-tuhoamassa <p>Olen jo useamman vuoden ihmetellyt menoa Suomessa, kun metallinpaljastimilla varustetut historiantuhoajat myllertävät maita ja mantuja. Viimeisen muutaman vuoden aikana on&nbsp;<em>tuhottu&nbsp;</em>keskiaikaisia kohteita niin manner-Suomessa kuin Ahvenanmaallakin, mutta vasta Raaseporin linnan satojen kuoppien <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10064855?utm_source=facebook-share&amp;utm_medium=social">tuhoamisoperaatio </a>näyttää hiukan nostattaneen kulmia.</p><p>En ymmärrä, kuinka tuollainen porukka katsoo oikeudekseen tuhota suomalaista kulttuuriperintöä ja haitata tieteellistä historiantutkimusta.&nbsp;Jos historiaan ja arkeologiaan on perehtynyt edes kursiivisesti, ymmärtäisi millaista tuhoa tuollaisella toiminnalla saa aikaan. Ilman kunnon kaivauksia ja dokumentaatiota suurin osa muuten ehkä kiinnostavastakin materiaalista muuttuu tosiasiallisesti romuksi. On surullista nähdä, kuinka alan harrastajina itseään pitävät tuholaiset tekevät täällä sitä, mitä ISIS teki Lähi-idässä - ei vääränlaisen historian tuhoaminen ole sen parempaa kuin historian tuhoaminen henkilökohtaisen ahneuden takia. Ei tuollaista toimintaa aja muu kuin henkilökohtainen ahneus yhdistettynä häikäilemättömään valmiuteen aiheuttaa tuhoa saadakseen hiukan kiksejä ja romua kokoelmaansa.</p><p>Viime vuonna toki Suomen kulttuurihistoriantuhoajat ry:n, anteeksi Suomen metallinetsijät ry:n väki hiukan <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005474110.html">suivaantui </a>Raaseporin tuhoamisesta, mutta sanotaanko nyt suoraan, että ei vakuuta: kyseisen porukan <a href="http://www.suomenmetallinetsijat.fi/node/54">ohjeilla </a>ei todellakaan toteuteta mitään eettisiä- tai kulttuurihistoriallisia arvoja kunnioittavia etsintöjä, vaan mennään juuri lain minimin mukaan. Sillä ei tällä maassa valitettavasti pitkälle pötkitä. Jos viranomaiset eivät reagoi pian, meillä käy aika vähiin. Vanhoja keskiaikaisia ja rautakautisia kohteita ei ole paljoa, minkä ohella taistelukenttien alueilla on sama meno käynnissä.&nbsp;</p><p>Oi aikoja, oi tapoja. Tässä voisimme kerrankin ottaa mallia Italiasta, tai Kreikasta. Siellä ei tällaisesta touhusta nimittäin päätä taputella, eikä kunnian kukko laula.&nbsp; Nyt tarvitaan tiukkoja viranomaisohjeita, tuntuvia tiukennuksia lainsäädäntöön sekä sellaista korvausvastuuta, joka on samassa mittasuhteessa tuhojen kanssa. Samoin soisi Suomen metallinetsijät ry:n päivittävän ohjeensa. Nyt kyseinen porukka on osa ongelmaa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Palautetta voi lähettää osoitteeseen&nbsp;<a class="mailto" href="mailto:vpleivo@gmail.com">vpleivo@gmail.com</a></p><p><br />Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta" target="_blank">Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani.</a>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.facebook.com/Veli-Pekka-Leivo-256153654500775/" target="_blank">Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo</a>&nbsp;- siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen jo useamman vuoden ihmetellyt menoa Suomessa, kun metallinpaljastimilla varustetut historiantuhoajat myllertävät maita ja mantuja. Viimeisen muutaman vuoden aikana on tuhottu keskiaikaisia kohteita niin manner-Suomessa kuin Ahvenanmaallakin, mutta vasta Raaseporin linnan satojen kuoppien tuhoamisoperaatio näyttää hiukan nostattaneen kulmia.

En ymmärrä, kuinka tuollainen porukka katsoo oikeudekseen tuhota suomalaista kulttuuriperintöä ja haitata tieteellistä historiantutkimusta. Jos historiaan ja arkeologiaan on perehtynyt edes kursiivisesti, ymmärtäisi millaista tuhoa tuollaisella toiminnalla saa aikaan. Ilman kunnon kaivauksia ja dokumentaatiota suurin osa muuten ehkä kiinnostavastakin materiaalista muuttuu tosiasiallisesti romuksi. On surullista nähdä, kuinka alan harrastajina itseään pitävät tuholaiset tekevät täällä sitä, mitä ISIS teki Lähi-idässä - ei vääränlaisen historian tuhoaminen ole sen parempaa kuin historian tuhoaminen henkilökohtaisen ahneuden takia. Ei tuollaista toimintaa aja muu kuin henkilökohtainen ahneus yhdistettynä häikäilemättömään valmiuteen aiheuttaa tuhoa saadakseen hiukan kiksejä ja romua kokoelmaansa.

Viime vuonna toki Suomen kulttuurihistoriantuhoajat ry:n, anteeksi Suomen metallinetsijät ry:n väki hiukan suivaantui Raaseporin tuhoamisesta, mutta sanotaanko nyt suoraan, että ei vakuuta: kyseisen porukan ohjeilla ei todellakaan toteuteta mitään eettisiä- tai kulttuurihistoriallisia arvoja kunnioittavia etsintöjä, vaan mennään juuri lain minimin mukaan. Sillä ei tällä maassa valitettavasti pitkälle pötkitä. Jos viranomaiset eivät reagoi pian, meillä käy aika vähiin. Vanhoja keskiaikaisia ja rautakautisia kohteita ei ole paljoa, minkä ohella taistelukenttien alueilla on sama meno käynnissä. 

Oi aikoja, oi tapoja. Tässä voisimme kerrankin ottaa mallia Italiasta, tai Kreikasta. Siellä ei tällaisesta touhusta nimittäin päätä taputella, eikä kunnian kukko laula.  Nyt tarvitaan tiukkoja viranomaisohjeita, tuntuvia tiukennuksia lainsäädäntöön sekä sellaista korvausvastuuta, joka on samassa mittasuhteessa tuhojen kanssa. Samoin soisi Suomen metallinetsijät ry:n päivittävän ohjeensa. Nyt kyseinen porukka on osa ongelmaa. 

 

 

Palautetta voi lähettää osoitteeseen vpleivo@gmail.com


Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani. 

 

Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo - siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa. 

]]>
0 http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250907-metallinetsijat-suomen-kulttuurihistoriaa-tuhoamassa#comments Arkeologia Historia Idiotismi Kulttuuriperintö Suomi Tue, 13 Feb 2018 19:10:31 +0000 Veli-Pekka Leivo http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250907-metallinetsijat-suomen-kulttuurihistoriaa-tuhoamassa