*

Avoimuuden puolesta Suomalaisessa politiikassa tarvitaan paljon lisää avoimuutta!

Kaikki blogit puheenaiheesta Nato

En voi äänestää

Sain äänioikeuden vuonna 1987, ja siitä asti olen kiitollisena oikeuttani käyttänyt. Jos ei aina ihan nappiehdokasta ole löytynytkään, riittävän hyvä sentään, ja demokratiahan on yhtä kompromissia niin päättäjien pöydissä kuin äänestyskopissakin.

Mutta näissä presidentinvaaleissa en äänestä. Kompromisseihin pitää myöntyä, mutta rajansa silläkin, kuinka paljon voi arvoistaan, näkemyksistään ja periaatteistaan joustaa.

Nyt pitäisi liikaa.

Nato lisää painetta!

 

Naton Jens Stoltenberg lisää painetta Ruotsille ja Suomelle.

Otappa tästä nyt sitten selvä. Turvattomuus on lisääntynyt/ ainakin sen kerrotaan lisääntyneen. Venäjältä, osin EU: n kautta.

Ja Ruotsi ja Suomi eivät saa jäsenyyden hakemisesta päätöstä aikaan. Jahkaillaan ja jahkaillaan vaan puoleen ja toiseen.

Mutta sehän presidentin ja Eduskunnan tehtävä. Mikähän olisi parasta? Joko suomalaiset ovat kypsyneet tilanteeseen?

https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/239378-jens-stoltenberg-ei-mitaan-taku...

Ratkaisu lähenee - Niinistön toinen kausi ja Nato-jäsenyys?

Mitä pahaa Natossa? Näin älähti eräs valtiomies taannoin. Paljasti salaisia aatelmiaan. Nyt edes istuva presidentti ei uskalla tuota kysymystä esittää. Kansan enemmistö gallupien mukaan näkee Natossa jotakin pahaa tai ainakin haluaa Suomen pysyvän siitä erossa. Osa ehdokkaista vastustaa selkeästi liittymistä. Yksi kannattaa. Istuvan presidentin kanta kiinnostaa erityisesti. Monesta syystä. Sauli Niinistö on gallupsuosikki. Hänen kantansa Nato-jäsenyyden hakemiseen on moniselitteinen.

Rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen.


Vakauttaminen on tärkeää.  Vakautuksella voidaan ylläpitää rauhaa.  Vakautusta on se, että ei rikota rauhaa.  Rauha rikkoutuu kun viedään sotajoukkoja toisen valtion alueelle.

 

Rauhaa voidaan rikkoa myös sopimattomalla käyttäytymisellä.  Rauhan rikkominen tuomittiin jo Turun Joulurauhan Julistuksessa ankarin seuraamuksin.  Muuallakin maailmalla rauhan säilyttäminen on yleisesti tuomittu, mutta valitettavasti sanktioita ei voi määrätä.  Niitä ei voi toteuttaa koska systeemi on se, että rauhan rikkojallakin on veto-oikeus.  

Eläköityneiden suurlähettiläiden Nato-kannat kertovat totuutta nyky-Suomesta

Suomen Moskovan-suurlähettilään virasta viime vuoden elokuussa eläköitynyt Hannu Himanen (66 v.) julkaisi hiljattain kirjan otsikolla ”Länttä vai itää - Suomi ja geopolitiikan paluu” (Tietokustantaja Docendo Oy).

Suomen Puolustusvoimien Venäjä-ryhmä on Venäjälle mieluinen hybridivaikuttaja

Maanpuolustuskorkeakoulu (MPKK) on Suomen Puolustusvoimien alainen korkeakoulu, jossa koulutetaan Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen upseerit kadeteista kenraaleiksi. Maanpuolustuskorkeakoulun tehtävä on myös harjoittaa ja edistää sotatieteellistä tutkimusta Suomessa. Korkeakoulu on Puolustusvoimien komentajan alainen korkeimman asteen sotilaallinen koulutuslaitos. Puolustusvoimien komentaja on tällä hetkellä kenraali Jarmo Lindberg, jonka alaisuudessa myös Maanpuolustuskorkeakoulu siis toimii.

Venäjän ja lännen suhteiden pysyvä ratkaisu on vanhoissa neuvostotasavalloissa

Abhasia ja Etelä-Ossetia Georgiassa, Vuoristo-Karabah Azerbaidžanissa, Transnistria Moldovassa ja tuoreimpana Donetsin allas Ukrainassa. Nuo ovat viisi Euroopan olemassa olevaa jäätynyttä konfliktia, joissa kysymys on länsimaiden ja Venäjän välisistä suhteista. Donetsin altaan sijaan puhutaan nykyisin Itä-Ukrainan jäätyneestä konfliktista.

Vaikka alkujaan edellä mainituissa jäätyneissä konflikteissa Itä-Ukrainaa lukuun ottamatta kysymys ei suoranaisesti ollut Venäjän ja länsimaiden välisistä suhteista, nyt kysymys on.

Miksi Suomi ei liittynyt NATOon – ja milloin se olisi voinut tapahtua?

Miksi Suomi ei liittynyt NATOon – ja olisiko pitänyt?

*

Tri, kolumnisti, poliitikko Jukka Tarkka tarkastelee tuoreessa kirjassaan Muistumia, pidemmässä perspektiivissä Suomen Nato-kysymystä.  Ja myöskin Yhdysvaltain näkökannalta.

Tarkan mukaan Yhdysvaltain suhtautumisessa Suomen jäsenyyskysymykseen on tapahtunut muutoksia, jotka itseasiassa ovat hämmästyttävän suuria. 

Epäsuosittuja mietteitä eli viattomien lasten päivänä 2017

Epäsuosittuja mietteitä eli viattomien lasten päivänä 2017

*

Professori Matti Klinge kirjoittaa uusimmassa vuosipäiväkirjassaan Passan epäsuosio – Päiväkirjastani 2016-2017:

”Erdoganin ja Putinin yllättävä tapaaminen (kirjoitettu elokuun 16:ntena 2016) on uutinen!  Kummatkin ovat perin pettyneitä siihen, ettei heitä ja heidän saavutuksiaan arvosteta ”länsimaissa”.

Mitä meiltä on salattu Nato – Isäntämaa pöytäkirjasta?

Meillä käydään nyt presidentinvaaleja – kamppailuasetelma on kiintoisa. On istuva presidentti, joka on osallinen niin EMU-kiemuroissa |1 kuin myös otsikon Nato-Isäntämaassa |2.

Toisaalta presidenttikamppailussa on istuvan vastustajana ja ainoana todellisena vaihtoehtona, muutokselle – Suomen kokenein ulkopolitiikan ammattilainen – europarlamentaarikko Paavo Väyrynen |3.

 

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä