Avoimuuden puolesta Suomalaisessa politiikassa tarvitaan paljon lisää avoimuutta!

Kaikki blogit puheenaiheesta Äänioikeus

Venäjä ei hyväksy kaksoiskansalaisuutta – Suomenkaan ei pitäisi

# On taas ryhdytty keskustelemaan siitä, onko oikein kieltää puolustusvoimien tehtävät Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisilta niin kuin puolustusministeri Jussi Niinistö (Sin.) esittää.  Sisäministeri Kai Mykkänen (Kok.) tuntuu olevan toista mieltä.

Äänestäjiltä on riistetty vapaa äänioikeus ja media ei siihen puutu?

Vaaleissa äänestäminen ei ole ollut enää vuosikymmeniin vapaata, vaikka vaaleja pidetään vapaiden kansalaisten enemmistön päätöksenä tulevasta kunnallis-, maakunta- tai valtakunnanpolitiikasta. 

Kerron tässä järkyttävän esimerkin siitä, että äänestäjät eivät uskalla käyttää omaa äänioikeuttaan vapaasti lain suomalla tavalla: 

Äänioikeus 15-vuotiaille?

Vihreät esittää kesäkuun puoluekokouksen hyväksyttäväksi mm. äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden ikärajan laskemista kaikissa vaaleissa 15 vuoteen.

Nuorten ja lasten joukossa Vihreiden kannatus on suurta, usein ovat mittauksissa ja äänestyksissä nuorimmissa ikäryhmissä kannatetuin puolue. Kaikista vanhimmissa ikäryhmissä Vihreiden kannatus on hyvin pientä. Vihreät saisivat tällä muutoksella itselleen suuremman kannatusosuuden SDP:n kärsiessä.

Äänioikeuden alaikärajasta on luovuttava

Äänioikeuden ikärajasta käydään kovaa keskustelua, mutta ikä on huono mittari sen arvioimiseen miten kykenevä ihminen on tekemään järkeviä poliittisia valintoja. Äänestäminen on poliittinen valinta ja sen ei tulisi olla kaikille yhteinen oikeus. Kokonaisuuden kannalta olisi parasta ottaa käyttöön ajokortin kaltainen malli ilman alaikärajaa, joka voidaan tarvittaessa ottaa pois mikäli henkilö ei enää kykene tekemään valistuneita päätöksiä.

Presidentinvaaleista

Tammikuun 15. päivä vuonna 2006 oli hyvin jännittävä. Tuona sunnuntaina pääsin ensimmäistä kertaa äänestämään vaaleissa. Tapauksen juhlavuutta lisäsi vielä se, että kyseesä oli Tasavallan presidentinvaalit. Äänestäminen ei sinällään tuntunut erikoisilta sillä olin ollut vanhempien mukana äänestämässä niin pitkään kuin vain muistan. Varmaan olen ollut ihan rattaissa seuraamassa äänestystoimitusta ja pohtinut mitä ihmettä tässä tapahtuu. Tapani käydä äänestämässä aina vaalipäivänä saattaa juontaa juurensa lapsuuteen, sillä tuolloin äänestämässä käytiin aina vaalipäivänä.

Kannustetaan pakolaiset valtuustoihin ja eduskuntaan! Osallistetaan!

Miksi Suomessa halutaan, että kunnan asioista pääsevät päättämään ulkomaalaiset niin helposti? Jo kahden vuoden yhtämittaisen Suomessa asumisen jälkeen ulkomaalainen voi sekä äänestää, että asettua ehdolle kuntavaaleissa. Asiasta on säädetty perustuslaissa, joten sen muuttaminen vaatisi kiireellisenä 5/6 enemmistön ja vaalien yli lepäämään jätettynä 2/3 enemmistön.

Äänestysikärajaa alemmas

Näin kuntavaalien lähestyessä on jälleen herännyt keskustelua äänioikeuden ikärajan laskemisesta nykyisestä 18 vuodesta 16 vuoteen. Pääministeri Juha Sipiläkin on kertonut kannattavansa kuntavaalien äänestysikärajan alentamista 16 vuoteen. Itse kuitenkin säätäisin sen ikärajaksi kaikissa valtiollisissa vaaleissa sekä eurovaaleissa. Kysehän ei siis ole vaalikelpoisuuden antamisesta 16 vuotta täyttäneille, vaan ainoastaan äänioikeuden ikärajan laskemisesta. 

 

"Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus"

Suomessa on  vaaleissa yli sata vuotta ollut voimassa yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Sitä pidettiin aikanaan varsin radikaalina ja edistyksellisenä uudistuksena. Nyt nuori keskustalainen opiskelijapolitiikko Esko Virri asettaa silloisen ratkaisun kyseenalaiseksi.

http://eskovirri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223662-nuorten-aanelle-tarvita...

Lisää oikeuksia 16-vuotiaille

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) on uudistamassa ajokortin suoritusvaatimuksia. Ajokorttiopetusta uudistamalla ja digitalisaatiota hyödyntämällä tavoitteena on muun muassa alentaa tolkuttoman kalliiksi tullutta ajokortin hankintaa. Samalla olisi tilaisuus tarkastella ajokortti-iän laskemista 16-vuoteen

Naisten äänioikeus tänään 110 vuotta

Suomen historiallinen päätös naisten äänioikeudesta ja uudesta valtiopäiväjärjestyksestä pamautettiin pöytään säätyvaltiopäivillä 1.kesäkuuta vuonna 1906 - eli täsmälleen 110 vuotta sitten. Ennen Suomea äänioikeus naisille ehdittiin antaa vain Uudessa-Seelannissa ja Australiassa. Päätöksen myötä vuoden 1907 vaaleissa valittiin koko maailman 19 ensimmäistä naiskansanedustajaa, jonka seurauksena myös naisten ääni saatiin kuuluviin yhteiskunnallisista asioista keskustellessa.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä