Avoimuuden puolesta Suomalaisessa politiikassa tarvitaan paljon lisää avoimuutta!

Sotasyyllisyystuomioiden purkaminen hallitusohjelmaan

Tämä artikkeli on Karjalan Kuvalehti no 5:n pääkirjoitus. Lehti on luettavissa myös näköispainoksena internetissä.



Vaalikuume nousee ja puolueet kisaavat paikasta auringossa. Vaaleissa vanhat suuret puolueet näyttävät kärsivät kirvelevän tappion. 

Syitä tähän on useita. Yksi äänestäjiä ärsyttävä piirre on suuriin puolueisiin pesiytynyt ylimielisyys ja välinpitämättömyys kansalaisten tahdosta. Valtaa käytetään eri tavoin väärin. Ikävistä asioista vaietaan. Hankalimmat asiat kanonisoidaan vain pienen eliitin käsiteltäviksi. 

Onko kyky hoitaa asioita lipsahtanut käsistä? Valtio velkaantuu vauhdilla tukemalla kansan vastustamia hankkeita.

Yksi järjettömimmistä on ns. lähialuerahoitus, jossa yhä lahjoitetaan rahaa rikkaan Venäjän korruptioon, vaikka rahoja tarvitaan kipeästi lasten, nuorten ja vanhusten olojen parantamiseen.

Ylin johto jatkaa kumartelua itään. Nord Stream –luvat ”myönnettiin” etukäteen. Moskovan ja Pietarin viisumit ulkoistettiin venäläiselle yhtiölle. Fortum jatkaa epävarmaa miljardi-investointiaan Siperiaan. UM hehkuttaa Venäjän mahdollisuuksia riskit unohtaen.

Suomi on perustaltaan demokraattinen maa. Vaaleissa kansalaisilla on valtuus antaa haluamansa viesti. Perinteisesti Suomi on esivaltauskollinen, pitkämielinen ja nöyrä kansa, joka uusii vallanpitäjien mandaatit teoista riippumatta.

Tarvitaan todella vahva muutos, jotta poliittinen kenttä ymmärtää, että poliitikot ovat kansaa varten. He hakeutuvat itse vastuullisiin tehtäviin hoitamaan yhteisiä asioita. Heiltä voidaan odottaa vastuuntuntoa ja kansan tahdon huomioon ottamista.

Uusia hallitusohjelmia on jo alettu rakentaa. Erilaiset vaihtoehdot ovatkin tarpeen, sillä hallitus näyttää olevan kyvytön käsittelemään mitään suurta asiaa, ellei siitä ole ohjelmassa sovittu.

Suomi sanoo olevansa oikeusvaltio, mutta tämä status on tosiasiallisesti yhä lunastamatta. Korkeimmat lainkäytön tahot ovat vahvistaneet, että ns. sotasyyllisyystuomiot olivat silloisen hallitusmuodon vastaiset. Nyt ne ovat perustuslain vastaiset.

Miten Suomi on oikeusvaltio, jos se tahallisesti vuodesta toiseen pitää perustuslakinsa vastaiset tuomiot voimassa? Perustuslaki on sitovaa oikeutta. Sitä ei voi noudattaa vain silloin, kun se omiin tavoitteisiin sopii.

Jatkamalla tuomioiden ylläpitämistä tunnustetaan valheellisesti Suomen syyllisyys viime sotiin. Lisäksi tunnustetaan, että olemme henkisesti yhä Venäjän tahdolle alisteisia. Haluammeko todella elää valheessa, alistettuina ja perustuslain vastaisesti toimivina?

Kansa on poliitikkoja selkeämmin ymmärtänyt tämän asian merkityksen. Loviisan Sanomien tilaamassa gallupissa 57 % katsoi, että sotasyyllisyystuomiot tulee purkaa ja vain 18 % oli sitä vastaan. Ilta-Sanomien kyselyssä 12 644 vastanneesta 83 % kannatti purkamista.

Uuteen hallitusohjelmaan tulee kirjata, että vaalikaudella luodaan lainsäädännölliset mahdollisuudet sotasyyllisyystuomioiden purkamiselle. Samalla poistetaan EU-sopimuksen vastainen tila.

Väärien tuomioiden purkaminen on ehdoton velvollisuus veteraanisukupolvien työn ja Suomen perustuslaillisen oikeuden kunnioittamiseksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (39 kommenttia)

Käyttäjän karjala kuva
Veikko Saksi

Maailmalla ja Suomessakin on aina katastrofeja ja ajankohtaisia asioita. Nämä vanhat, ikuisesti ongelmia aiheuttavat asiat tulee kuitenkin korjata. Ne ovat monessa suhteessa tarpeettoman hyvä pohja epäoikeudenmukaisuuksien jatkumiselle.

Antti-Pekka Mustonen

"Väärien tuomioiden purkaminen on ehdoton velvollisuus veteraanisukupolvien työn ja Suomen perustuslaillisen oikeuden kunnioittamiseksi."

Aivan totta. - Olen tänään vain hieman pessimistisellä mielellä:

- veteraanisukupolvea kunnioitetaan jälleen vain juhlapuheissa. Se oikea hetki taisi mennä ilman, että tämä asia olisi ehditty hoitaa. "Aika on korjannut viljaa..."

- "Suomen perustuslaillisia oikeuksia" junailevat nyt sellaiset minkit ja markkinamiehet, että on onni, jos edes tuhkat jäävät pesään.

Tämä vääryys on yksi niistä asioista, jotka horjuttavat uskoa suomalaispäättäjien moraaliin.

Käyttäjän karjala kuva
Veikko Saksi

Moni vähättelee sitä, ettei sotasyyllisyystuomioiden jatkamisella ole mitään merkitystä. Kyllä sillä todella on. Kuten sanot, se rapauttaa uskoa poliittisen päättäjien moraaliin - tai sen puutteeseen.

Kun erittäin iso asia saa olla perustuslain vastainen, miksi ei pienempi asia saisi olla? Mitäpä sillä oikeastaan on väliä koko perustuslailla?

Minusta poliitikot kaivavat hitaasti omaa hautaansa tällä pakoilevalla toiminnallaan. Se vaihe tulee, jolloin suomalaisten mitta on täynnä. Ehkä nämä vaalit antavat esimaksua siitä.

Suomalaiset ovat hitaita syttymään, hyvin hitaita. Heitä saa syytellä ja tölviä ja heillä maksattaa melkoisesti. Mutta sitten tulee se viimeinen tippa. Ilman sitähän moni asia jäisi tekemättä. Tämä asia ei jää.

Jouko Piho

Kannatan sotasyyllisyystuomioiden purkamisen ottamista mukaan hallitusohjelmaan.
Asia on helppo ratkaista, jos löytyy poliittista tahtoa.

Jouko Piho
Itsenäisyyspuolueen
kansanedustajaehdokas
Uudenmaan vaalipiiri

Käyttäjän karjala kuva
Veikko Saksi

Asia on tosiaan helppo ratkaista. Suomen on jo EU-vaatimusten vuoksi lisättävä Oikeudenkäymiskaareen lisäys, jolla KKO:lle annetaan kompetenssi toimia muutostuomioistuimena esim. erityistuomioistuinten jälkeen. Nykyinen tilanne ei täytä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirjan 2 artiklan määräyksiä.

Eli pieni lisäys OK 31:8 -kohtaan.

Erik Johansson

"Mitäpä sillä oikeastaan on väliä koko perustuslailla?"

Tervehenkinen havainto. Ei perustuslailla olekaan mitään pyhää luonnetta. Se on lainsäädäntötekniikkaa siinä kun kaikki muukin lainsäädäntö. On vain määrätty säädettäväksi, muutettavaksi ja purettavaksi määrätyssä, muuta lainsäädäntöä vaikeutetummassa järjestyksessä.

Ihminen on kaiken mitta. Ihminen säätää, uusii, muuttaa ja kumoaa lakeja, myös perustuslain statuksen omaavia, laillisessa säädetyssä järjestyksessä tarpeidensa mukaan. Parast´aikaakin on vireillä perustuslain muutoshankkeita.

Perustuslaki ei ole pyhitettyä laki-mystiikkaa vaan maallista ja arkista laki-tekniikkaa, käyttö-lainsäädäntöä sekin.

Käyttäjän karjala kuva
Veikko Saksi

Ei perustuslaki ole pyhä, kuten ei mikään muukaan ihmisen tekemä.

Sen sijaan perustuslaki on lakien perusta. Sillä on erikoisasema, haluat sitä tai et. Ja kuten kaikkea muutakin lainsäädäntöä, perustusakia tulee noudattaa.

On todella outoa, kun oikeusviranomaiset eivät noudata perustuslakia, minusta se on jokseenkin hulvatonta meininkiä.

Erik Johansson

Ei perustuslailla ole mitään sellaista erikoisasemaa lainsäädännön joukossa, että sitä ei voitaisi muuttaa tai säätää siitä poikkeavaa lainsäädäntöä, kunhan se tehdään perustuslain mukaisessa vaikeutetussa säätämisjärjestyksessä.

Näin meneteltiin sotasyyllisyyslakia säädettäessä. Eduskunta hyväksyi sen perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Jos näin ei voitaisi menetellä, ei olisi mitään tapaa KOSKAAN muuttaa perustuslakia tai säätää mitään mikä olisi ristiriidassa jonkun perustuslain kohdan kanssa. Kerran säädetty perustuslaki olisi sanasta sanaan ikuisiksi ajoiksi sisällöltään mahdottomana muuttaa sementoitu ja betonoitu voimassa pysyväksi.

Lähivuosina Suomessa tullaan taas perustuslakia muuttamaan ainakin tasavallan presidentin valtaoikeuksien osalta. Se millaiseksi presidentin valtaoikeudet muutetaan on ristiriidassa nykyisen perustuslain osan kanssa ja siis sen vastainen, mutta onnistuu ilman perustuslaillisia ongelmia kunhan se tehdään perustuslain määräämässä perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Aivan samoin aikanaan säädetty sotasyyllisyyslaki, joka siis säädettiin nimenomaan perustuslain mukaisessa perustuslain säätämisjärjestyksessä, oli täysin lainmukainen perustuslain estämättä, vaikka se olikin ristiriidassa perustuslain osan kanssa.

Käyttäjän karjala kuva
Veikko Saksi

15.3.2011 18:55 Risto Reipas. Perustuslakia voidaan muuttaa, kyllä. Mutta laki ei saa olla perustuslain vastainen. Sinun kannattaa perehtyä vähän tarkemmin perustuslain periaatteisiin.

Laki voidaan säätää perustuslain säätämisjärjestyksessä, kuten eräät lait tuleekin säätää. Eivät ne silti saa olla ristiriidassa perustuslain kanssa, eikä niistä tule tasoltaan samoja kuin perustuslaki.

Erik Johansson

Jos nykyisessä perustuslaissa säädetään että tasavallan presidentin valtaoikeudet ovat nämä ja nämä ja sitten perustuslaki muutetaan tältä osin toisenlaiseksi, missä näitä oikeuksia supistetaan, on muutettu kohta nimenomaan nykyisen perustuslain VASTAINEN.

Kuitenkaan perustuslain VASTAINEN muutos ei aiheuta perustuslaillista ongelmaa kun se tehdään perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Käyttäjän karjala kuva
Veikko Saksi

15.3.2011 19:23 Risto Reipas. Ei mikään estä muuttamasta määräenemmistöllä perustuslakia. Mutta ei asiaa voida tuolla lailla tulkita, kuten teet. Sekoitat vähän asioita, yritän selittää.

Mikään laki ei saa olla perustuslain vastainen. Jos joku laki halutaan säätää perustuslain vastaiseksi, ensin perustuslakia on muutettava, jotta laki ei ole perustuslain vastainen.

Otan muutaman perustuslain pykälän, jotka tuovat perustuslain ensisijaisuuden esille:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

74 §
Perustuslainmukaisuuden valvonta
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.

106 §
Perustuslain etusija
Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle.

107 §
Lakia alemmanasteisten säädösten soveltamisrajoitus
Jos asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa.

Jos perustuslakia halutaan muuttaa, sitä ei kuitenkaan saa muuttaa kansainvälisten sopimusten ja lakien vastaiseksi. Esim. ihmisoikeudet ovat luovuttamattomat.

Lasse Lehmusto

Kritiikkiä

Sotasyyllisyyslainsäädäntö luotiin länsiliittoutuneiden ja Neuvostoliiton yhteisymmärryksessä. Sotasyyllisyystuomioita on kritisoitu muun muassa koska taannehtiva lainsäädäntö sekä valtionpäämiesten koskemattomuuden rikkominen oli Suomen perustuslain ja länsimaisen oikeuskäsityksen vastaista. [13] Yrjö Soini katsoi painavimmaksi perusteeksi tuomioiden purkamiselle sen, että ne olivat vastoin YK:n hyväksymän ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 11. artiklaa. Artiklan 2. kohdan mukaan ketään ei saa tuomita teoista tai laiminlyönneistä, jotka eivät kansallisen tai kansainvälisen oikeuden mukaan olleet rikollisia niiden tekohetkellä. [14]

Toisaalta muun muassa tutkija Markku Jokisipilä on ihmetellyt sotasyyllisyysoikeudenkäynnin tuomittujen saamaa marttyyriasemaa huomioiden, että heidän kohtalonsa oli muiden hävinneiden valtioiden päämiehiin suhteutettuna lievä ja että samalla sodassa kuoli ja vammautui kymmeniä tuhansia miehiä. Monelle tutkijallekin Rytin vallasta syrjäyttäminen ja vankeus vaikuttaa olevan suurempi tragedia kuin 80 000 miehen kuolema, Jokisipilä kirjoittaa.[

Tässä selvää faktaa, mielestäni rehellisen ja kunniotettavan presidentinkin olisi tullut asia hoitaa, mutta Halonen on ikuinen Venäjännuolija, mihinkä koira karvoistaan pääsisi.

Käyttäjän karjala kuva
Veikko Saksi

Jatkan vielä vähän. Yrjö Soinin kirja Kuin Pietari hiilivalkealla, on hieno kirja. Se on aikalaiskuvaus poikkeuksellisen tärkeästä asiasta. Onhan syyllisyyskysymys koko valtion osalta erittäin tärkeä.

Ei Soinin olisi tarvinnut vedota uuteen asiaan eli YK:n ihmisoikeusjulistukseen. Laki, tuomioistuin, prosessi ja osa tuomareista oli selvästi hallitusmuodon vastaisia eli nykyisin perustuslain vastaisia.

Olisihan se aika erikoinen tilanne, jos tänään säädettäisiin lakeja siitä, mikä viime viikolla oli rikollista toimintaa. Se on diktatuuria.

Lasse Lehmusto

Ystäväni Veikko Saksi.

Tarkoitus ei ollut kritisoida blogiasi, mä olen kanssasi samaa mieltä asiosta niin kuin olen aina ennenkin ollut.

Toin vain Jokisipilän ajatukset esille, siksi niistä kirjoitin.

Käyttäjän karjala kuva
Veikko Saksi

15.3.2011 15:01 Lasse Lehmusto. Lasse, olen kovasti pahoillani, jos sait sen kuvan, että olisin kritisoinut sinua. Ymmärsin, että sinä olit purkamisen kannalla ja presidenttien olisi jo pitänyt tämä asia hoitaa.

Kritisoin Jokipiitä. Ymmärsin hyvin, että toit esille niitä mielipiteitä, mitä julkisuudessa esitetään purkamista vastaan. Se on oikein hyvä, koska silloin voi argumentoida näitä asioita.

Luulen, että poliittinen paine uudessa eduskunnassa tulee aika voimakkaasti kohdistumaan tuomioiden purkamisedellytysten toteuttamiseen. On nimittäin aika erikoinen tilanne se, että mallioppilas Suomi ei harkitusti noudata Eu-säädöksiä.

Käyttäjän karjala kuva
Veikko Saksi

Jokisipilä voi kirjoittaa ihan mitä haluaa, se ei muuta tilannetta mihinkään. Sotasyyllisyystuomiot olivat monipuolisesti silloisen hallitusmuodon vastaisia ja nyt ne ovat perustuslain vastaisia.

Ei lain noudattamisessa kysytä sitä, onko joku muu rikkonut samaa lakia vai ei. Ei kysytä, kuka haluaa olla Neuvostoliiton tai sen seuraajavaltion Venäjän alamainen.

Jokisipilähän voisi mennä kokeilemaan lisääkin lakien rikkomista, jos hänen mielestään perustuslain vastaisuudella ei ole mitään merkitystä. On puhdasta suomettunutta liturgiaa puhua marttyyriasemasta tai kunniasta tai jostain sivuseikasta. Laki tulee katsoa lakina ja sitä tulee kunnioittaa.

Erityisesti oikeusviranomaisten tulee sitä kunnioittaa. Ja kyllä minusta yhtä hyvin tutkijan tulee perustuslakia kunnioittaa. Niin sitä vaaditan kaikilta muiltakin ihmisiltä.

Olet oikeassa, että rehellinen presidentti olisi asian hoitanut. Sopii kysyä mm. sitä, miksi Koivisto tai Halonen eivät asiaa hoitaneet. Vastuu oli ja on heidän.

Erik Johansson

"Laki voidaan säätää perustuslain säätämisjärjestyksessä, kuten eräät lait tuleekin säätää. Eivät ne silti saa olla ristiriidassa perustuslain kanssa, eikä niistä tule tasoltaan samoja kuin perustuslaki."

Miten määrittyy jonkin lain "taso"?

Eipä mitenkään muuten kuin säätämis-, voimassapysymis- ja purkamismenettelyn vaikeutuksen suhteen. Näistähän voidaan aina perustuslain tapauksessa poiketa samantasoisella säätämisjärjestyksellä.

Käsite "perustus" sanassa perustuslaki ei sinänsä tee siitä muuta lainsäädäntöä vahvempaa. Se kuvaa vain lain sisältöä kuten vaikkapa sana maataloustulolaki tai tieliikennelaki. Toki perustuslaki on viimeksi mainittuja vahvempi, mutta vain säätämisjärjestyksensä perusteella - ei nimensä perusteella.

Jos perustellaan perustuslain vahvuutta ja yliasemaa käsitteen nimen perusteella siirrytään lakitekniikasta moraalifilosofian ja uskonnon paljon epämääräisemmälle alueelle.

Käyttäjän karjala kuva
Veikko Saksi

Vastaukset löytyvät perustuslaista. Ks. yllä oleva teksti: 15.3.2011 20:08 Veikko Saksi

Erik Johansson

Tarkasteltaessa sitä oliko sotasyyllisyyslaki laillinen ja mahdollinen, vaikka se joiltakin osilta oli perustuslain kanssa ristiriidassa, on sanottava että oli se.

Eduskunta sääti tämän lain vaikeutetussa perustuslain säätämisjärjestyksessä eikä sen lainvoima näin ollen voinut perustuslain perusteella tulkiten estyä.

Oleellista on että eduskunnan perustuslakivaliokunta oli lakihankkeen käsitellyt ja antanut siitä lausuntonsa eduskunnalle, jonka saatuaan eduskunta päätti lain säätää. Kun Suomessa ei erillistä perustuslakituomioistuinta ole ollut, on eduskunnan perustuslakivaliokunnalla tämä rooli.

Kun siis eduskunta päätti perustuslain säätämisjärjestyksessä että sotasyyllisyyslaki voidaan säätää, ei ollut mitään ylempää instanssia joka olisi voinut eduskunnan ratkaisun riitauttaa, kiistää ja kumota.

Käyttäjän karjala kuva
Veikko Saksi

Tässäkin on syytä erottaa kaksi asiaa: miten laki oli voimassa olevan hallitusmuodon vastainen ja mikä oli lain säätämisprosessi.

Laki oli hallitusmuodon vastainen, siitä ei ole mitään epäilystä. Sen sijaan lain säätämisprosessi oli perustuslain mukainen. Lakia oli noudatettava, vaikka sen sisältö olikin perustuslain vastainen. Mutta ei sellaista perustuslainvastaista tilannetta pidä hyväksyä.

Et näytä antavan mitään arvoa KKO:lle, joka on täysin selvästi kahdesti ilmaissut, että sotasyyllisyyslaki, prosessi ja tuomioistuin olivat hallitusmuodon - nykyään perustuslain vastaiset. Samoin on todennut oikeuskansleri täysin yksiselitteisesti.

Jopa oikeusministeri Braxin komitea joutui (kenties vastahakoisesti?) vahvistmaan perustuslain vastaisuuden.

Ja kaiken tämän jälkeen sinä ja merkittävä osa poliittisista johtajista haluaa pitää nämä perustuslain vastaiset tuomiot voimassa. Sellainen ei istu minun oikeudenmukaisuusajatteluuni, eikä ymmärrykseeni. Taustalla on henkilökohtaisia etusyitä, koska Suomen etu tai oikeus ei ole se, että se näiden tuomioiden pohjalta on syyllinen sotaan. Vaikka NL yksiselitteisesti aloitti sodan.

Erik Johansson

Eihän nykyinen käsitys Suomen syyllisyydestä vuonna 1941 alkaneeseen sotaan ole määräytynyt näistä tuomioista vaan historiantutkimuksesta.

Viisaat ovat sanoneet Platonin jälkeisestä länsimaisesta filosofiasta, että se on tuonut vain uusia alaviitteitä Platonin teoksiin. Hieman helppona rinnastuksena voitaisiin todeta, että Mauno Jokipiin teoksen Jatkosodan synty jälkeinen historiantutkimus on tuonut vain uusia alaviitteitä tähän ikuisesti elävään tutkimusjärkäleeseen, jossa Suomen sotaansyyllisyys s.o. määrätietoinen hakeutuminen mukaan Saksan Venäjän hyökkäykseen on pätevästi ja pitävästi selvitetty. Jokipii itse toteaa teoksen loppusanoissa että hän on pätevästi selvittänyt mitä ja miten Suomen johto teki. Ja hän jatkaa että ei ole sen sijaan lainkaan käsitellyt sitä kysymystä miksi se toimi niin kuin toimi. Mutta sehän ei olekaan sotaansyyllisyyskysymyksen kannalta tärkeintä. Suomen johto epäilemättä tavoitteli maan etua (unohtamatta metsäteollisuuden etua), mutta ratkaisevaa on MITÄ Suomen johto konkreettisesti teki.

Tuomiot ovat jopa sivuseikka. Tärkeää on totuuden esiintulo. Se on juuri kansallisesti tärkeää. On jotakin hyvin tympeää siinä tavassa jolla Suomi on koko sodanjälkeisen ajan yrittänyt kiemurrella kuiville siitä tosiasiasta että lähti tietoisesti mukaan Saksan hyökkäykseen vuonna 1941. Saksa ja muut sen kanssasotijat kyllä ovat tekonsa reilusti myöntäneet.

Saksin toteamuksen että NL yksiselitteisesti aloitti sodan voi jättää omaan arvoonsa. Uskonkiihkoilijoiden ja leipäpappien kanssa ei kannata väitellä. On paljon hedelmällisempää hiljaisesti itse tykönään tutkia tätäkin asiaa. Talvisodanhan NL yksiselitteisesti aloitti, mutta sotaansyyllisyysprosessi koskee vuoden 1941 sotaa.

Aivan höperö ajatus on että jos Suomi nyt jälkeenpäin toteaisi sotasyyllisoikeuden prosessin oikeus- ja lakiteknisistä syistä mitätöityneeksi (sehän olisi ainoa mitä Suomi edes teoriassa voisi tehdä) se samalla muka olisi Suomen kannanotto siihen että sotaansyyllisinä tässä prosessissa tuomitut tästä syystä olisikin todettu sotaan syyttömiksi.

Sitä syyllisyyttä ei tuomioistuin tai valtionhallinto voi heidän niskastaan karistaa - enää Mauno Jokipiin jälkeen.

Käyttäjän karjala kuva
Veikko Saksi

Näytit itse todenneen keskustelun hyödyttömyyden: "Uskonkiihkoilijoiden ja leipäpappien kanssa ei kannata väitellä". Kumpi sinä katsot olevasi?

Jokipii on yksi tutkija, ei mikään ehdoton auktoriteetti tässäkään asiassa. On turha antaa hänen tulkinnoilleen joku erityinen arvo.

Sinä näytät täydellisesti unohtavan NL:n talvisodan aloittaneen hyökkäyksen, vaikka mainitsetkin, että NL sen yksiselitteisesti aloitti.

Siinä olet väärässä, että sotansyyllisyys voisi käsittää VAIN jatkosotaa. Eihän koko jatkosotaa olisi edes ollut, ellei olisi ollut talvisotaa. Logiikkasi siten ontuu pahasti.

Sotasyyllisyysoikeudenkäynti oli Suomen lainsäädäntöön rakennettu systeemi. On erittäin huono asia, kun puoluepolitiikka ja juristiikka sotketaan keskenään. Näin kuitenkin tehtiin ja unohdettiin täysin näiden kahden asian itsenäisyys.

Sotasyyllisyystuomioiden purkamisen osalta on ensisijaisesti kyse perustuslain kunnioituksesta. Ellei valtakunnan johto halua noudattaa perustuslakia, sen olisi parempi vetäytyä pikaisesti syrjään. Mikä on sellaisten vallanpitäjien legitimiteetti, jotka eivät välitä maan perustuslaista?

Jos sitten halutaan kannanottoja Suomen ja Neuvostoliiton sotaan syyllisyydestä, siitä saavat sitten tutkijat kiistellä keskenään.

Se on kuitenkin myöskin kansainvälisjuridinen asia. On tarpeen katsoa, kumpi osapuoli rikkoi kansainvälisiä ja keskinäisiä sopimuksia.

Voitko esittää ainuttakaan näihin asioihin liittyvää kv-sopimusta tai keskinäistä sopimusta, jota NL:n hyökkäys ei olisi rikkonut?

Joten NL voidaan tuomita hyökkäyksistään. Kannattaa muistaa, että EN, ETYJ ja EU-parlamentti ovat selkeästi tuominneet totalitarististen hallintojen rikokset. Nyt tarvitaan vain tästä loogisesti seuraava askel.

Sotasyyllisyystuomioistuin oli aika erikoinen lakeineen. Se ilmoitti jälkikäteen, mikä aikaisemmin oli "rikollista". Onko se sinusta oikein?

Et myöskään ole ottanut mitään kantaa esille tuomiini perustuslain pykäliin: 74, 106 ja 107. Ovatko nekin aivan turhia?

Eräänlaisena yhteenvetona totean, että sinä et välitä perustuslaista, se on sinulle aika yhdentekevä laki. Kuitekin se on perusta, jolle muut lai rakennetaan. Lait on laadittu noudatettaviksi, ei vain silloin noudatettaviksi, kun se sattuu sopimaan omiin tavoitteisiin.

Totean vielä, ettei Suomen nykyinen tilanne täytä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirjan 2 artiklan määräyksiä, joiden mukaan rikoksesta tuomitulla on oikeus saada syyllisyyskysymys tai tuomittu rangaistus ainakin yhden kerran tutkittavaksi ylemmässä tuomioistuimessa.

Onko sekin mielestäsi merkityksetön asia?

Erik Johansson

"Sinä näytät täydellisesti unohtavan NL:n talvisodan aloittaneen hyökkäyksen, vaikka mainitsetkin, että NL sen yksiselitteisesti aloitti."

Mitähän tässä halutaan sanoa? Kuinka minä samanaikaisesti täydellisesti unohdan ja mainitsen että NL aloitti yksiselitteisesti talvisodan?

"Siinä olet väärässä, että sotansyyllisyys voisi käsittää VAIN jatkosotaa. Eihän koko jatkosotaa olisi edes ollut, ellei olisi ollut talvisotaa. Logiikkasi siten ontuu pahasti."

Kyllä sotaansyyllisyyskysymys rajattiin vain vuoden 1941 sotaan, sillä sitä edelsi Suomessa rauhantilan kausi, Moskovan rauha 1940. Aika oli hermostunutta ja levotonta Euroopassa vallitsevan suursodan takia, mutta rauhantila vallitsi ja uusi sota syttyi kesäkuussa 1941.

Mitä tulee väitteeseen ettei koko jatkosotaa olisi ollut ilman talvisotaa, on siinä tosi pahasti ontuvaa logiikkaa - mutta ei minun.

Jos kuvittelemme ettei talvisotaa olisi koskaan käyty, olisi Saksan ja NL:n suhde joka tapauksessa kehittynyt aivan samalla tavalla kuin se kehittyi. Ei Suomen ja NL:n välinen aikaisempi sota, suursodan paikallinen sivunäytös, talvisota, ollut niin suurvaltapolitiikkaa määräävä tekijä että sen tapahtumatta jääminen olisi muuttanut toteutunutta suurvaltapolitiikan kulkua. Tässäkin tapauksessa Suomen edessä olisivat olleet aivan samat ulkopoliittiset ongelmat ja Suomi olisi ne aivan samoin ratkaissutkin. Saksa olisi tarvinnut Suomen alueen hyökkäysalustakseen ja Suomi olisi sen antanut.

Kaikki olisi mennyt suurvaltapolitiikassa ja Suomessa aivan samoin kuin meni vaikka talvisotaa ei olisi ollutkaan. Tiedä nyt sitten siitä logiikan ontumisesta. Taitaa onnahdella siellä päin.

Käyttäjän karjala kuva
Veikko Saksi

Yksinkertaisesti: sinä mainitsen talvisodan ja saman tien unohdat sen. On hyvä muistaa, että NL ja Saksa tekivät Molotov-Ribbentrop -sopimuksen 23.08.1939.

Toinen erikoisuus on se, että vaikka muistat talvisodan olleen, et sanallakaan ota kantaa siihen, että NL rikkoi sopimuksia räikeästi talvisodan hyökkäyksellään. Eikä sitä asiaa ole vieläkään korjattu. Jatkosota oli nimensä mukaisesti talvisodan jatko. Unohdat myöskin NL:n toimet sotien välissä ja NL:n hyökkäykset jatkosodan alussa.

Kerropa se, millainen jatkosota olisi syntynyt ilman talvisotaa. Totta kai sodat olivat välittömässä yhteydessä toisiinsa. Jatkosodassa NL jatkoi Suomen kesken jäänyttä ja tuloksetonta valloitusyritystään.

Aivan, sotasyyllisyystuomioistuin oli hyvin poliittinen tuomioistuin, koska se ei noudattanut oikeudenkäyntiprosessia. Muistanet, ettei puolustukselle annettu mahdollisuutta vapaaseen puolustamiseen, vaan puheenjohtaja keskeytti puolustuksen heti, kun mentiin sodan todellisiin syihin?

Luepa Kyösti Lallukan toimittama Rytin puolustuspuheenvuoro -kirja. Se kertoo konkreettisesti, mitä kaikkea puolustuksen kiellettiin sanomasta.

Eli tämäkin esille ottamasi asia puolustaa sitä, että tuomiot on arvioitava kokonaan uudelleen. Ei oikeuden tehtävänä ole olla poliittisen vallankäytön väline.

Ei suomalaisen oikeuden tehtävänä ole ratkaista oikeusprosessissa sitä, miten NL:n ja Saksan suhteet olisivat kehittyneet. Eivät myöskään Suomen ulkopoliittiset ongelmat ole oikeuden asia.

Joten älä sotke poliittista kähmintää ja valtapeliä oikeudenkäyttöön. Perustuslain vastainen tuomio on perustuslain vastainen.

Et edelleenkään ole ottanut kantaa esille tuomiini perustuslain pykäliin: 74, 106 ja 107. Laitan linkin vielä uudelleen: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Et myöskään ole ottanut kantaa EU-säännökseen: Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirjan 2 artikla.

Erik Johansson

"Et myöskään ole ottanut mitään kantaa esille tuomiini perustuslain pykäliin: 74, 106 ja 107. Ovatko nekin aivan turhia?"

Nykyinen perustuslaki ei ollut voimassa 1940-luvulla.

Käyttäjän karjala kuva
Veikko Saksi

No, luehan sitten perustuslain edeltäjään eli hallitusmuotoon liittyvät säännökset. Ja nyt pitää noudattaa voimassa olevaa perustuslakia.

KKO tai oikeuskansleri eivät esittäneet sinun esittämiäsi väittämiä, vaan ne totesivat selvästi, että tuomiot olivat perustuslain vastaisia.

Erik Johansson

"Kerropa se, millainen jatkosota olisi syntynyt ilman talvisotaa."

Olisi syntynyt aivan samanlainen Saksan ja NL:n välinen sota kuin syntyi, johon Suomi olisi katsonut olevansa pakotettu lähtemään mukaan. Puolensa se olisi aivan varmasti valinnut tässä talvisodattomassakin tapauksessa Saksan rinnalta.

Itse asiassa ei voida esittää ainoatakaan syytä miten juuri talvisota olisi johtanut Suomen ns. jatkosotaan. Suuvaltapolitiikan kehitys ja Suomessa omaksuttu reagointi siihen se Suomen sotaan johti vuonna 1941.

Nimitys "jatkosota" on yksinomaan Suomessa sisäisesti käytetty. Vuoden 1941 sota, johon Suomi meni mukaan, oli osa yleismaailmallista maailmansotaa. Suomi ja NL eivät olleet siinä kahden kesken. Kaikki sotatapahtumat Suomen Venäjän rintamalla olivat alusta loppuun heijastumaa suursodan kulusta.

"Ei suomalaisen oikeuden tehtävänä ole ratkaista oikeusprosessissa sitä, miten NL:n ja Saksan suhteet olisivat kehittyneet. Eivät myöskään Suomen ulkopoliittiset ongelmat ole oikeuden asia."

Tässä tuli taas sellainen kappale, jonka sisältö ei ollenkaan avaudu. Missäköhän ontuu?

Käyttäjän karjala kuva
Veikko Saksi

Esität kovin suuria jos-lauseita. Mihin perustat tämän lauseesi: "... Suomi olisi katsonut olevansa pakotettu lähtemään mukaan". Mitä ihmettä varten Suomi olisi lähtenyt pakolla Saksan mukaan sotimaan NL:oa vastaan, jos NL ei olisi hyökännyt Suomeen ja ryöstänyt alueita. Logiikkasi ontuu.

Et kykene esittämään ainuttakaan syytä, miksi Suomi olisi ilman talvisotaa ja NL:n hyökkäystä ryhtynyt jatkosotaan. Siinä ajatuksessa ei ole järkeä.

Etköhän sinä kuitenkin tajua poliittisen toiminnan ja oikeuslaitoksen toiminnan eron? Ei oikeuslaitoksen tehtävänä ole käydä politiikkaa, vaan toteuttaa säädettyjä lakeja.

Sotasyyllisyysprosessissa oikeus lähti toteuttamaan nykyistä venäläistä tapaa eli siitä tuli poliittisen hallinnon käsivarsi ja jatke. Ei se ole oikeuden tehtävä.

Yhtä vähän Suomen oikeuden tehtävänä on ratkoa Suomen ulkopoliittisia ongelmia. Se on poliitikkojen homma.

Ajattelusi keskeinen virhe käsittääkseni on siinä, että sekoitat oikeuden ja politiikan. Et ole moittinut millään lailla NL:n hyökkäyksiä, joten hyväksyt väkivallan ja väkivallalla uhkaamisen avulla saavutetut tulokset.

Väkivallalla uhkaaminen tai poliitikkojen sotkeutuminen Suomen sotasyyllisyysoikeudenkäynteihin oli törkeä oikeusloukkaus ja poliittisen tahon paha virhe. Kun rauhan aika on tullut, Suomen on syytä korjata näistä virheistä aiheutuneet perustuslain loukkaukset.

Erik Johansson

"Esität kovin suuria jos-lauseita. Mihin perustat tämän lauseesi: "... Suomi olisi katsonut olevansa pakotettu lähtemään mukaan". Mitä ihmettä varten Suomi olisi lähtenyt pakolla Saksan mukaan sotimaan NL:oa vastaan, jos NL ei olisi hyökännyt Suomeen ja ryöstänyt alueita. Logiikkasi ontuu.

Et kykene esittämään ainuttakaan syytä, miksi Suomi olisi ilman talvisotaa ja NL:n hyökkäystä ryhtynyt jatkosotaan. Siinä ajatuksessa ei ole järkeä."

Hetkinen, ei kai nyt Saksi vain tässä esitä että Suomen päämotiivi lähteä mukaan Saksan hyökkäykseen Venäjälle olisi ollut kostosota, revanssi talvisodasta.

No, Saksi saattaa tässä hyvinkin olla oikeilla jäljillä, vaikka tuskin se Suomen päämotiivi oli. Varsin yleisesti ollaan enemmän vedottu siihen että Suomen oli pakko järjestää suhteensa Saksaan tällä tavoin ylipäätänsä saadakseen sieltä välttämättömyyshyödykkeitä Itämeren kauppayhteyksien sodan takia sulkeuduttua - esim. elintarpeita estämään suoranainen nälänhätä Suomessa joka ei ollut läheskään omavarainen elintarpeiden suhteen. Suomen huolto olikin sitten koko sodan ajan täysin Saksan toimitusten varassa. Tällä seikalla Saksa sodan mittaan jatkuvasti poliittisesti kiristi Suomea.

Näin asiat olisivat kehittyneet siinäkin tapauksessa että Suomen ja NL:n välistä talvisotaa ei olisi käyty. Ei tässä logiikka onnu yhtään. Saksan - NL:n sota olisi syttynyt joka tapauksessa eikä Suomi olisi voinut jäädä sen ulkopuolelle ilman välttämättömyystarvikkeiden huoltoa.

Mutta se minkä Suomi olisi voinut tehdä ja mikä sen olisi pitänyt tehdä, olisi ollut pidättäytyminen hyökkäyssodasta ja vain tarvittaessa puolustautua talvisodan tapaan. Etsimällä etsiä Saksan minimivaatimukset ja täyttää vain ne. Hyökkäys Itä-Karjalaan puhtaasti venäläiselle alueelle oli megaluokan ulkopoliittinen virhe, jota saavutettu tilapäinen sotilaallinen etu ei kompensoinut. Tämä sotatoimi jos mikä näkyi rauhanehdoissa ja sotasyyllisyystuomioissa.

Käyttäjän karjala kuva
Veikko Saksi

Ja sinunko mielestäsi on oikein, että väkivallalla saa ryöstää toiselta alueita, ryhtyä sotimaan ...? Et ole erityisen tasapuolinen, vaan suosit hyökkääjää. Kun sitten leimaat Suomen hyökkääjäksi, oletkin sen jälkeen "rauhaa rakastavan" NL:n puolella.

Edelleen on avoinna se, että NL aloitti sodat hyökkäämällä Suomeen 1939. Se teki NL:sta rikollisen valtion. Jatkosota oli sen jatkoa, eikä arviosi Suomen pakosta ole millään lailla todistettu.

En esittänyt päämotiivia Suomen osalta jatkosodalle. Päämotiivi oli pysyä elossa, selvitä NL:n uusista hyökkäyksistä. Siinä sitä oli tekemistä aivan kylliksi.

Esityksesi siitä, ettei Suomella olisi ollut oikeutta jatkosodassa siirtyä hyökkäyssotaan ja ylittää rajaa, on täysin järjetön, anteeksi vain. Sinä suot sodan käyntipaikan ja puolustuksen paikan valinnan vain hyökkääjälle eli NL:lle. Sinä et laikaan moiti sitä, että se hyökkäsi sekä talvi- että jatkosodassa.

On täydellistä väkivaltavaltion toiminnan tukemista väittää, että vain se sai hyökätä ja vain se sai ylittää rajat. Kun maa joutuu hyökkäyksen kohteeksi, kuten Suomi, sillä on täysi oikeus puolustaa missä se kykenee. Vaikka Suomi olisi kyennyt paremmin puolustamaan Moskovassa, niin sillä oli ilman muuta oikeus mennä sinne.

Suomessa on KGB:n ja sitä tukevien tahojen toimesta levitetty erittäin mittavasti propagandaa juuri siitä, että Suomi teki ratkaisevan virheen ylittäessään vanhan valtakunnan rajan. Ei sellaiseen rajaylittämiskieltoon ole mitään perusteita.

NL:lta oli megaluokan virhe hyökätä Suomeen. Siksihän NL erotettiin Kansanliitostakin. Saattoi olla, että venäläisten hyökkäysasemien valloittaminen oli se keino, jolla Suomea kyettiin jatkosodassa riittävästi puolustamaan. Oli edes jotain takamaastoa, johon vetäytyä hirvittävän ylivoiman edestä.

Toistat NL:n propagandaa, mutta et ole vaatimuksissasi missään suhteessa tasapuolinen. Suomi olisi voinut hyvin hyökää Leningradiin, mutta ei tehnyt sitä.

Mitenkäs rauhanehdoissa näkyi se, että NL hyökkäsi Suomeen talvi- ja jatkosodassa? Mitenkäs niissä näkyi se, ettei NL edes hirvittävillä sotavoimillaan kyennyt valloittamaan kuin 1/3 siitä alueesta, minkä se pakkoluovutti Suomelta?

Mitenkä rauhanehdoissa näkyi se, että NL rikkoi mm. Haagin sopimuksia, Kellog-Briad -sopimusta, Sodanvastaista sopimusta, Atlantin julistusta (josta tuli sopimus 01.01.1942) sekä Tarton rauhansopimusta, Hyökkäämättömyyssopimuksia?

Asiantuntijat ovat todenneet, ettei sotasyyllisyyslain perusteellakaan suomalaisia poliittisia päättäjiä olisi voitu tuomita. Tuomiot olivat farssi, jossa pääosaa näyttelivät Kekkonen ja Valvontakomissio sekä Paasikivi.

Mitkään väitteesi eivät kumoa sitä, että sotasyyllisyystuomiot olivat silloisen hallitusmuodon vastaiset ja ne ovat siten perustuslain vastaiset. Miksi haluat kunnioittaa perustuslain vastaisuutta? Ei oikeuden tehtävänä ole politiikan tekeminen, vaan juridiikan toteuttaminen.

Olet esittänyt väitteinäsi mm, ettei perustuslaki ole lakia kummempi. Et kuitenkaan ole siitä näkökulmasta ottanut kantaa useaan kertaan esille tuomiini pykäliin.

Et myöskään ole ottanut kantaa siihen, ettei Suomen OK nyt vastaa EU-vaatimuksia.

Erik Johansson

Suomen hyökkäysoperaatiosta Itä-Karjalaan oli sovittu saksalaisten kanssa jo ennen sodan syttymistä, tammi-kesäkuussa 1941. Vieläpä niin että Suomi oli asiassa aktiivinen ja ilmaisi halukkuutensa tähän hyökkäykseen.

Kun pääesikunnan päällikkö Heinrichs vieraili tammi-helmikuun vaihteessa 1941 Saksassa hän piti esitelmän talvisodasta ja myös neuvotteli kenraali Halderin kanssa tulevasta Suomen osallistumisesta Saksan Venäjän hyökkäykseen. Heinrichs ilmoitti Suomen olevan halukas hyökkäämään Laatokan itäpuolitse Aunukseen.

Toukokuussa 1941 Saksassa käydyissä lopullisissa neuvotteluissa Suomen osallistumisesta Saksan Venäjän hyökkäykseen kenraali Jodl ilmaisi ettei Saksa halua kuormittaa kohtuuttomasti talvisodan rasittamaa Suomea. Hän pyysi että Suomi vain suorittaisi liikekannallepanon ja sitoisi näin rajoillaan venäläisiä joukkoja. Saksa ei siis vaatinut Suomelta hyökkäystoimintaa. Mutta pääesikunnan päällikkö Heinrichs vastasi hänelle että hänen tammikuussa Halderille ilmaisemansa Suomen hyökkäyshalukkuus Aunukseen oli voimassa.

Takavuosina televisiossa pyörineessä ohjelmasarjassa "Itse asiassa kuultuna" haastateltiin myös vanhaa kenraali Airoa. Airohan tunnetusti vaikeni, mutta silloin tällöin lipsahti tai lipsautti aina jotakin. Tässä haastattelussa hän totesi että jatkosodan alla käydyissä neuvotteluissa Saksa tarjosi Suomelle pelkkää liikekannallepanoa ja venäläisten joukkojen sitomista ilman aktiivisia sotatoimia. Airo sanoi puoltaneensa päämajassa tätä vaihtoehtoa, mutta kertoi Heinrichsin ja Mannerheimin olleen sitten toteutuneen hyökkäyssotaan ryhtymisen kannalla.

Käyttäjän karjala kuva
Veikko Saksi

Niin, miten esim. nämä esittämäsi asiat muuttavat sotasyyllisyystuomioiden perustuslain vastaisuutta? Miten ne vaikuttavat siihen, ettei Suomi vieläkään noudata EU-säännöksiä edes ihmisoikeuksien osalta?

Sotasyyllisyystuomiot olivat ja ovat yhä perustuslain vastaisia. Sellaisen olotilan hyväksyminen on oikeudellista nihilismiä, jos lainaa Medvedevin ja Rumjantsevin lauseita siitä, ettei oikeudesta välitä.

Eli ei viedä asiaa pois tuomioiden purkamisen välttämättömyydestä. Tuomioiden osalta on tarkasteletava sen perustuslainmukaisuutta ja lainmukaisuutta. Ei politiikkaa pidä sotkea tuomioistuimeen.

Sivuasiana sotasyyllisyystuomioiden purkamiseen, mistähän mahtoi johtua se, että suomalaiset joukot olivat jatkosodan alkaessa puolutusryhmityksessä?

Erik Johansson

"Sivuasiana sotasyyllisyystuomioiden purkamiseen, mistähän mahtoi johtua se, että suomalaiset joukot olivat jatkosodan alkaessa puolutusryhmityksessä?"

Siltä osin kun olivat lienee johtunut siitä että Suomi halusi ulkopoliittisista syistä näyttää ulkomaailmalle sekä kotimaan yleisölle että sen joukot olivat sodan alkaessa puolustusryhmityksessä. Suomihan piti samasta syystä hyvin tärkeänä sopiessaan ennen sodan syttymista saksalaisten kanssa yhtymisestään hyökkäykseen että hyökkäys Venäjälle ei saisi alkaa Suomen alueelta. Kun tämä asian hygieninen puoli olisi hoidettu Suomi kyllä yhtyisi hyökkäykseen.

Saksa ja Suomi olivat sopineet touko-kesäkuun 1941 välipuheissaan, jotka presidentti Ryti oli kirjeellään Saksalle Suomen valtion puolesta poliittisesti vahvistanut 16.6.1941, että Suomi käynnistää omat hyökkäysoperaationsa vasta sitten kun Saksa on edennyt itään sovitulle tasalle.

Näin tapahtuikin. Vilkaisu karttaan kertoo miksi näin piti menetellä. Saksan Barbarossan lähtötasa oli satoja kilometrejä lännempänä kuin Suomen ja Venäjän raja. Suomen olisi ollut sotilaallisesti mieletöntä aloittaa operaationsa samaan aikaan Saksan pohjoisen armeijaryhmän kanssa.

Sivustauhka Itämeren ja Baltian suunnalta olisi ollut valtava riski Suomelle ennen kuin Saksa oli ottanut nämä alueet haltuunsa. Suomelle jäi tässä odotteluaikana hyvää aikaa muuttaa joukkojensa ryhmitystä. Sen jälkeen Suomi aloitti omat hyökkäysoperaationsa aivan ennakkosuunnitelman mukaan.

Käyttäjän karjala kuva
Veikko Saksi

Hyvä juttu, jos oli vaihtoehtoisia suunnitelmia.

Kuitenkin edelleen unohtuu Neuvostoliiton ja Saksan Molotov-Ribbentrop -sopimus ja sen seuraukset sekä NL:n talvisodan hyökkäys.

Et myöskään ole ottanut kantaa perustuslain merkitykseen suhteessa muihin lakeihin tai siihen, ettei Suomi noudata Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirjan määräyksiä.

Erik Johansson

Suomi oli joutunut kestämättömään sotilaalliseen tilanteeseen syksyllä 1944 kun saksalaiset joutuivat vetäytymään Suomenlahden etelärannikolta. Hyökkäysreitti Etelä-Suomen rannikolle avautui venäläisille. Saksalaisten materiaalitoimitukset Suomelle ehtyivät.

Suomi oli joutunut kuilun partaalle. Mistä pelastus? Perustuslaki ei tässä tilanteessa auttanut. Mutta välirauhansopimuksen ehtoihin suostuminen auttoi, vain se eikä mikään muu. Niihin ehtoihin kuului myös perustuslain kanssa ristiriidassa olleita kohtia. Perustuslaki oli joutunut tapaamaan vahvempansa.

Onneksi Suomen johtoon nousi poliitikkoja, kuten Paasikivi, joilla oli näkemystä, uskallusta, voimia ja kykyä pelastaa maa hirttäytymättä kansallisesti mihinkään FIAT IUSTITIA, PEREAT MUNDUS - kuolemanromantiikkaan. Näillä linjoilla oli myös presidentti Mannerheim.

Samaan virtaan ei voi astua kahta kertaa, sanoi efesolainen Herakleitos.
Yritys käydä uudelleen sotasyyllisoikeudenkäyntiprosessi tämän ajan lähtökohdista käsin on tragikoominen yritys astua toisen kerran samaan virtaan. Mutta virta ei ole enää sama. Poissa on silloinen maan uhanalainen asema veitsen terällä. Tämän päivän vakaissa olosuhteissa on helppoa, mukavaa ja turvallista - ja joutavaa - leikitellä ja teoretisoida tällä kysymyksellä.

Karjala ei palaudu tälläkään konstilla.

Käyttäjän karjala kuva
Veikko Saksi

En ole eri mieltä siitä, etteikö todennäköisesti Suomelle ollut paras vaihtoehto tyytyä järjestämään sotasyyllisyystuomioistuin sen jälkeen, kun Kekkonen oli alkanut pelinsä, jota hän pelasi valvontakomission Zhdanovin kanssa.

MUTTA, tämä ei poista sitä tarvetta, että oikeusvaltion tehtävänä on noudattaa perustuslakiaan. Siksi sotasyyllisyystuomiot on purettava. Ja ne tullaan purkamaan, se on aivan selvä. Siinä ei auta, vaikka poliittinen eliitti Venäjä-pelossaan haraa vastaan. Tulee aika, jolloin vastustus ei enää ole riittävä.

Tässä kirjoituksessa ei ollut kyse Karjalan palautuksesta. Miksi sinä sitä vastustat, jää minulle täydeksi kysymysmerkiksi. Vastustamalla tuomioiden purkamista ja palautusta hyväksyt ja tuet väkivallan käyttöä ja väkivallalla uhkaamista sopimuksen teossa. Sellaisen ei luulisi enää olevan kenenkään länsmaisen ihmisen ajatuksissa.

Et edelleenkään vastannut kysymyksiini perustuslain merkityksestä suhteessa muihin lakeihin ja viittaamiini perustuslain pykäliin. Edelleen mielipiteesi jäi avoimeksi siitä, tulisiko Suomen noudattaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirjaa ja muuttaa lainsäädäntöään vastaamaan sen vaatimuksia.

Erik Johansson

"Tässä kirjoituksessa ei ollut kyse Karjalan palautuksesta."

Toki oli. Tämänhän on suljettu ja salaperäinen ProKarelian toimintaa ylimpänä elimenä ohjaava, metsäteollisuusvuorineuvos Sommarin puheenjohdolla istuva, Pro Karelia Valtuuskunta (kts. Karjalan Kuvalehti nro 1) määritellyt erääksi välitavoitteeksi palautukseen pyrittäessä.

Mutta ei se mitään. Kyllä maailmaan ääntä mahtuu.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Ylempänä keskustelussa näyttää menevän suloisesti sekaisin perustuslait ja perustuslainsäätämisjärjestyksessä säädettävät lait. Saksilta ja kumppaneilta on jäänyt huomaamatta Suomen lainsäädäntömekanismien antama mahdollisuus säätää n.s. poikkeuslakeja eli säätää laki perustuslainsäätämisjärjestyksessä poikkeamaan perustuslaista. Tälläisiä lakeja ovat m.m. olleet muutamat taloudelliset valtalait joilla on säädelty hintoja ja palkkoja. Nekin ovat olleet sisällöltään enemmän tai vähemmän perustuslakien kanssa ristiriidassa. Sotasyyllisyyslaki oli juridiselta luonteeltaan juuri tuollainen poikkeukselliseen tilanteeseen perustuslainsäätämisjärjestyksessä täysin laillisesti säädetty poikkeuslaki. Saksin ja kumppanien piilottelu perustuslain komealta kalskahtavassa suojassa on siis varsin onttoa.

Toisaalta miksi oikeastaan tätä sotasyyllisyysjuttua aika-ajoin lämmitellään? Taustalla lienee ihan aikuisten oikeasti sotasyyllisten valkopesu siltä varalta, että jatkossa saatetaan taas joutua tuomitsemaan uusia sotasyyllisiä. Lipponen ja kmpnit epäonnistuivat yrittäessään viedä meitä Irakin jälkimmäiseen sotaan. Afganistaniin meidät onnistuttiin viemään mukaan NATOn hyökkäys- ja miehityssotaan ja entisen Jugoslavian alueellakin herramme ja rouvamme ehti saada meidät mukaan sodan jälkisiivoiluihin kun rauhansopimuksen rikkomiselle piti saada mahdollisimman laaja savuverho. Nyt ollaan hieman myöhästymässä Libyasta mutta ehkä meidän NATO-kiimakkomme ja muut sotahörhöt ehtivät vielä saada meidät mukaan. Kaikista näistä voimme löytää suomalaisia sotasyyllisiä, joko onnistuneita ja aikomuksiinsa jääneitä.

Mutta epäilen Saksilla ja kumppaneilla olevan sotasyyllisten puhdistamisessaan isompi kala kiikarissa. Heillä lienee tarkoitus ennakolta puhdistaa Karjalaa palauttavien revanssististen rajaspekulanttien syyllisyyttä pyrkimällä osoittamaan, etteivät aiemminkaan hyökkäyssodan käynnistäneet muka olleet rikollisia.

Toki meidän tulisi saada nämä nykyiset joukossamme olevat sotasyylliset vastuuseen mutta kaikkein tärkeintä on löytää keinoja estämään potentiaalisia tulevia sotasyyllisiä toteuttamasta aikomuksiaan. Me siis tarvitsemme ennakkoon rauhanlain turvaamaan meitä sodanlietsojilta.

Toimituksen poiminnat