*

Avoimuuden puolesta Suomalaisessa politiikassa tarvitaan paljon lisää avoimuutta!

Hajasijoitusko meidät pelastaa?

  • Viipuri tänään
    Viipuri tänään

Tämä artikkeli on myös videona kuvineen

Syntyykö hajasijoituksessa kasvuvetureita?

Oletko tullut ajatelleeksi, että suomalainen politiikka suosii hajasijoitusta? Kuitenkaan talous- ja kasvuvetureita ei synnyt hajasijoituksella, vaan keskittämällä.

Tämän videon aiheena ovatkin talousvetureita synnyttävät tapahtumat. Voidaan samalla puhua myös agglomeraatiosta eli toimialakantavuudesta, johon tässä artikkelissa pääosin keskitymme.

Metropoli tarvitsee palvelukehiä

Jotta metropoli voi kehittyä, se tarvitsee ympärilleen useita palvelukehiä. Se tarvitsee ympärilleen paljon elämää. Tämä näkyy hyvin esimerkiksi Tallinnassa, Riiassa, Prahassa tai Varsovassa. Mutta palvelukehiä ei näy esimerkiksi Valko-Venäjän Minskissä tai Grodnassa.

Venäjän pääkaupunki on Moskova, jonne arviolta 90 prosenttia sijoituksista panostetaan ja jonne presidentinhallinto ja FSB pitkälle keskitetään.

Pietarin väkiluku on ilmeisesti tämän vuoksi pysynyt lähes samana, 4.5-4.6 miljoonana henkenä, vaikka tähän metropoliin on suhteellisesti ottaen panostettu valtaisasti rahaa.

Suomessa toimialakantavuutta kasvualueilla

Suomessa on toimialakantavuutta syntynyt merkittävästi pääkaupunkiseudun ja muiden kasvuveturialueiden kehittymisestä. Tällaisesta ovat esimerkkejä Turku, Tampere, Jyväskylä ja Oulu.

Palautuksessa syntyvät Karjalan ja Petsamon uudet talous- ja kasvuveturit. Millä muulla keinoin kuin palautuksella voitaisiin synnyttää edes yksi talousveturi vetämään Suomea nousuun?

Agglomeraatioetuja palautetussa Karjalassa ja Petsamossa

Kun Karjalan ja Petsamon alueille keskitetään teollisuutta, kauppaa ja logistiikkaa, saadaan agglomeraatio-vaikutus. Tuottavuus useilla toimialoilla paranee, koska tuotteen ja/tai palvelun saavutettavuus paranee.

Kun saavutettavuus paranee, syntyy toimialakantavuutta. Ja kun sitä syntyy, syntyy myös talousveturivaikutusta.

Klustereista, toiminnan keskittämisestä ja saatavuuden paranemisesta seuraa agglomeraatio-etuja. Kun tällä videolla puhutaan agglomeraatio-eduista, on pääpaino taloudessa, ei esimerkiksi puolustussektorilla.

Toimintaa voidaan keskittää esimerkiksi Viipuriin, Karjalan liikekeskukseen ja Petsamon satamaan.

Palautettu Viipuri kasvaa nopeasti

Viipuri oli ennen pakkoluovutusta Suomen toiseksi suurin ja kansainvälisin kaupunki. Sillä on hyvät mahdollisuudet kasvaa nopeasti jälleen toiseksi suurimmaksi kaupungiksi, joka samalla tasapainottaa pääkaupunkiseudun kasvuongelmia.

Karjalan erinomaista talousmaantieteellistä asemaa tukee sen läheisyys Pietarin metropoliin. Yhtenäinen metropolialue mahdollistaa useiden alojen kannattavan toiminnan. Tällaisia ovat esimerkiksi teollisuus, siihen liittyvä alihankinta, logistiikka ja kauppa. Työpaikkojen määrä muodostuu alueella suureksi.

Agglomeraatio-etuun tähdätään myös klustereilla, joita Karjalan alueelle syntyy kolme: teollinen, kaupallinen ja metsäklusteri.

Karjalaan teollisuus- ja kauppakeskittymä

Alueen talousveturin keskeisenä voimanlähteenä toimii kuitenkin perustettava suuri teollisuus- ja kauppakeskittymä Suomen puolella Pietarin kupeessa. Tämä keskus säteilee työ- ja ostopaikkana molempiin maihin. Myös työntekijät tulevat pääosin molemmista maista. Rajan madaltuminen ja viisumivapaus lisäävät työvoiman liikkuvuutta.

Saavutettavuus voi olla myös viestintään liittyvä asia, jolloin fyysisellä etäisyydellä ei ole olennaista merkitystä. Sen sijaan yhteyksien vahvuudella ja luotettavuudella on keskeinen vaikutus. Internetin merkitys onkin räjähdysmäisesti kasvanut eri aloilla.

Logistiikan lisäarvopalvelut

Karjalan alueen palautukseen liittyvät logistiikan lisäarvopalvelut, jotka VR Transpoint arvioi Suomessa miljardin euron markkinoiksi ja alan kuumimmaksi kasvualueeksi. Lisääntyvä verkkokauppa tuo lisäarvologistiikalle markkinoita.

Kun Transpointin lukemiin lisätään palautuksen edellyttämä logistiikka, lisäarvopalvelujen markkinat voivat hyvin kaksinkertaistua.

Palautus merkitsee yrityksille suuria business-to-business –mahdollisuuksia. Yritykset käyvät kauppaa keskenään esimerkiksi raaka-aineilla, koneilla, laitteilla, valmiilla tuotteilla, palveluilla ja alihankinnalla.

Suuret ulkomaiset yhtiöt laittavat toimipisteensä Karjalan liikekeskukseen, jolloin ne ovat lähellä Pietarin metropolia ja suoran junamatkan päässä Moskovasta. Näin yritykset saavat agglomeraatio-etuja, mutta välttyvät maariskiltä.

Petsamon globaali logistiikkakeskus

Petsamosta voidaan rakentaa globaali logistinen keskus. Petsamo-keskuksen tarvetta korostavat Jäämeren lisäksi Lapin kehittämiseen ja siellä olevien kaivosten kilpailukykyyn vaikuttavien logististen palvelujen tarve.

Keskittäminen siten lisää kasvuveturin hyötyjä. Palautettava alue on maantieteellisesti rajattu, mikä lisää investointien tehovaikutuksia myös alueen ulkopuolelle, koska pääoman ja inhimillisten resurssien voimakas keskittyminen edistää agglomeraatio-, katalyytti- ja emergenssivaikutuksia.

Lukuisat vaikutukset säteilevät työtä Suomeen ja Venäjälle

Nämä tekijät säteilevät työtä, yrittämistä ja hyvinvointia myös Suomen ulkopuolelle, Venäjälle. Palautuksen tuloksena syntyvien yhteistoimintaa harjoittavien alueiden kehittäminen ja niiden kilpailukyvyn nostaminen onkin molempien maiden intressissä.

Lue lisää keskittämisestä sekä agglomeraatio- eli toimialakantavuuseduista win-win -ajatteluun liittyvistä kirjoista ja Karjalan Kuvalehdestä 02 Toukokuu 2016.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä kirjoitus! Toivottavasti se menee myös Suomineidon laman alla nyyhkivälle talouseliitille tiedoksi viimeistään nyt itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden 2017 kynnyksellä.

"Palautettava alue on maantieteellisesti rajattu, mikä lisää investointien tehovaikutuksia..." - Tuossa kohtaa voisi olla syytä ihan jo yleistiedonhuollonkin vuoksi muistuttaa mieliin itsenäisen Suomineidon alkuperäiset 'luomurajat'. Ne ovatkin hyvin säilyneet lännen, etelän ja pohjoisen osuuksiltaan, mutta itänaapurin kanssa ei tosiaan olla ihan pysytty aikoinaan sovitussa.

Tässä blogissa muistutetaan, että valtiovalta on kutsunut kansalaiset mukaan tulevan yhteisen juhlavuoden valmistelutalkoisiin ja esitetään lyhyt infopläjäys rajojemme vaiheista sekä julkistetaan linkki Karttoja 1921-42 -sivulle, mistä löytyy mielenkiintoisia korkearesoluutioisia kartta- ym. kuvia jopa Suomineidosta ilman rihman kiertämää: Suomineito täyttää pian 100 vuotta - olemmekohan valmiit? http://rescordis.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri...

Käyttäjän karjala kuva
Veikko Saksi

Veikko Savolainen 23.3.2016 19:00. Kyllähän juttu tiedoksi meni, mutta kokonaan eri asia on se, luetaanko sitä vai jatketaanko entiseen malliin.

Tällä näkymällä jatketaan. Kun Venäjän federaatio luhistuu, syntyy uusi tilanne ja siihen valtiojohdon on syytä varautua.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Juurikin noin! Ja täällä muistelen olevan perusteellisemmin avattuna tuo viimeinen lauseesi tulevasta uudesta tilanteesta, johon valtiovallan on syytä varautua: http://karjala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213447-onk...

Käyttäjän karjala kuva
Veikko Saksi

Veikko Savolainen 23.3.2016 19:17. Jään välillä ihmettelemään, ovatko poliittiset päättäjämme TODELLA noin nai'iveja vai heittäytyvätkö he vain nai'iveiksi.

Kun mietitään vähän pitemmälle, en muista ainuttakaan tapausta, jossa joku valtiojohdon edustaja olisi ottanut federaation luhistumisen huomioon toimissaan.

Eihän kukaan (juuri kukaan) uskonut Neuvostoliitonkaan sortumiseen, kunnes se aika oli täynnä ja NL luhistui. Venäjän federaatio on hyvää vauhtia menossa samaan suuntaan. Vähän eri tavalla, mutta suunta on sama.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #4

Eikä kehitys tuossa naiiviusmielessä ole mennyt juurikaan parempaan suomettuneisuuden kulta-ajoista. Pläräsin äskettäin vanhoja lehtileikkeitä. vuodelta 1991, joissa mm. Presidentti Koivisto (nyk Primorsk) kauhisteli Hesarin julkaisemaa 'oikein värikuvaa' Liettuan pääkaupungista tv-tornin puna-armeijaiskusta ja varoitteli Viron itsenäisyydestä puhuvia. Paavo Väyrynen sentään toteaa sitten syksyllä, että osia Karjalasta voidaan vuokrata (sic!) Suomelle. Nyt ei Väyrynen taida haluta muistella edes tuon asteista 'rohkeuttaan' aloitteentekijänä/näkijänä. Mahdollisesti Paavon tarkoitus olikin vain pönkittää itänaapurin ancien régimen taloutta ja näin jatkaa kommunistihallintoa ja meidänkin alueidemme miehityksiä. Joskus 1993 muistaakseni Väyrynen ilmoittautui ensimmäisten joukossa tukemaan taantumusstalinisti Janajevin vallankaappausjunttaa. Ja nyt monet muutkin umpisuometusänkyrät pyrkivät betonoimaan horjuvan wanna-be-suurvallan status quon.

Käyttäjän karjala kuva
Veikko Saksi Vastaus kommenttiin #5

Veikko Savolainen 23.3.2016 19:50. Niinpä, Suomi on osittain edelleen umpisuomettunut, eikä havaitse itse sitä lainkaan. Varsinkaan nuorelle polvelle ei ole kerrottu asiasta lainkaan.

Koivisto oli ilmeisesti Karjalan palautuksen suurin jarrumies ja aiheutti sillä miljardien, ehkä satojen miljardien vahingon. Hän oli päällepäsmäri myös ns. pankkikriisissä.

Yritin saada professori Nordströmin kanssa Väyrystä keskustelemaan vuonna 2005 Karjalasta. Hän lähti kävelemään pois, ei halunnut puhua asiasta.

Hänen puheensa oman omaisuuden vuokraamisesta on todella törkeää. Kuka haluaa omaansa vuokrata? Tai ostaa?

Käyttäjän NikoHaapaniemi kuva
Niko Haapaniemi Vastaus kommenttiin #6

Palautetaanko kaikki rajat euroopassa siihen missä ne olivat ennen 2.maailmansotaa? Olisiko porukka sitten tyytyväisiä?

Käyttäjän karjala kuva
Veikko Saksi Vastaus kommenttiin #7

Niko Haapaniemi 23.3.2016 20:35. Tehdään vastakysymys. Onko sinusta jotenkin oikein, että esim. Venäjä pitää edelleen hallussaan väkivaltapolitiikalla ja uhkaamalla saatua pakkoluovutettua aluetta hallussaan?

Onko väkivallan käyttö oikein? Eikö jo ole aika, että uhreiksi valittujen henkilöiden vaatimukset tunnistetaan ja hoidetaan?

Ovatko ennen II maailmansotaa rajat oikeat? Osa on, osa ei ole. Esimerkiksi Neuvostoliitto otti valtaisan Mantshurian 1860 kaksi viikkoa ns. opiumsodan rauhanteon jälkeen. Tuskin kukaan, venäläisiä lukuun ottamatta, sanoo, että Venäjällä oli oikeus uhkaamalla ottaa ko. alue itselleen.

Käyttäjän NikoHaapaniemi kuva
Niko Haapaniemi Vastaus kommenttiin #8

Maailmassa on aikas paljon rajoja mitä pitäisi alkaa siirrellä tuolla ajatusmaailmalla...

Karjalasta... Kyllä, olen nuorempaa polvea enkä katso asiaa tunne pohjalta vaan niillä tiedoilla ja faktoilla mitä onnistun löytämään. Olen ennenkin ottanut kyseiseen alueidenpalautus asiaan kantaa US-palstalla. Näen asian mahdottomaksi monestakin syystä.

Käyttäjän karjala kuva
Veikko Saksi Vastaus kommenttiin #9

Niko Haapaniemi 23.3.2016 20:48. Totta. Maailmassa on paljon rajoja, joita pitää siirtää. Uudistan kysymykseni, miksi uhreilla pitää edelleen maksattaa? Miksi väärintekijät pääsevät kuin koirat veräjästä ja he ovat usein vielä niitä ns. kunnioitettuja kansalaisia?

Miksi näet aluepalautuksen mahdottomaksi? Katsotko asiaa Suomen ja Venäjän kannalta? Kummassa on syy, ettei palautus ole mielestäsi mahdollinen?

Käyttäjän karjala kuva
Veikko Saksi

Niko Haapaniemi 23.3.2016 20:48. Jatkan vielä. Heität sen tavanomaisen argumentin, jonka mukaan palautuksen esittäjät ovat tunneihmisiä. Minä en sitä ole.

Kyse on puhtaasta järjestä. Kysyn edelleen, miksi väärintekijää pitää palkita edelleen? Miksi uhrilla pitää edelleen maksattaa väärintekijän pahoista teoista? Selitykseksi ei riitä se, että näin on aina ollut.

Mitkä faktat sinua estävät ajattelemasta palautusta mahdollisena ja vain tunneasiana?

Toimituksen poiminnat