*

Avoimuuden puolesta Suomalaisessa politiikassa tarvitaan paljon lisää avoimuutta!

Itsenäisyyspäivä 2015!

  • Video aiheesta: www.prokarelia.net
    Video aiheesta: www.prokarelia.net

 

"Monet palas', mutta liian monet jäivät, vuoksi kodin, isänmaan ja uskonnon. Ilman ontuvaa ystävääni, olisimme vain läntisin lääni. Ilman miestä, jonka jalka on nyt puuta, olis' arkipäivä kuudes joulukuuta. Ilman teitä, selvinneitä jostain sieltä, puhuisimme nyt vierasta kieltä. Ilman heitä, joiden ristit ovat puuta, olis arkipäivä kuudes joulukuuta."

Nämä Pertti Mäenpään sanat kuvaavat hyvin sitä valtaisaa ihmettä, minkä sotiemme veteraanit, miehet ja naiset sotarintamalla ja kotirintamalla, pystyivät saamaan aikaan Suomen itsenäisyyden kohtalon vuosina 1939-1945. Tosin Suomen kohtalo oli veitsen terällä sekä näitä aikoja ennen että niiden jälkeen.

Ei myöskään ole varma, että Suomi olisi nyt Venäjän läntisin lääni. Mahdollisesti Neuvostoliitto olisi valloittanut Ruotsin ja Norjan, jos Suomi olisi antautunut. Jokainen meistä osaa kuvitella, mitä läntisenä lääninä oleminen merkitsisi Suomelle ja suomalaisille, suomalaiselle kulttuurille, kielelle, vapaudelle, mutta ennen kaikkea ihmisille. Siksi saamme olla erittäin kiitollisia veteraanisukupolvillemme!

Sodan aikana osoitetun suuren rohkeuden suomalaiset poliittiset johtajat näyttävät menettäneen rauhan aikana. Miksi muutoin lukuisia suuria asioita olisi edelleen korjaamatta? Onko vapauden ääni kokonaan lakannut kuulumasta vai suljetaanko sen kuuluminen väestöltä?

Ymmärtääkö ja osaako nyt vallassa oleva sukupolvi todella kunnioittaa sotiemme veteraanien valtaisia uhrauksia ja sitä työtä, mitä he tekivät Suomen nostamiseksi sotien kurjuudesta kohti voittoisaa kansakuntaa? Me syömme nyt kovalla kiireellä niitä tuloksia, joita veteraanisukupolvemme rakensivat.

Jo kahden vuoden kuluttua itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta. Juhlitaanko tätä tilaisuutta ja suurta saavutusta pönäkässä virkamiesjuhlassa vai uskaltavatko poliittiset johtajamme lopulta avata suunsa ja kertoa, mikä nykyisessä Tynkä-Suomessa on todella vialla?

Maailmalla vallitsee hybridisota, jota kohdistetaan myös Suomeen. Olemmeko me sen laajentumiseen valmiita? Onko meillä kykyä vastata esimerkiksi kyber-sodan hyökkäyksiin sähköverkkoamme vastaan ja sellaisen järjestäytyneelle yhteiskunnalle aiheuttamiin suunnattomiin vahinkoihin? Sotaa käydään nyt myös täysin eri tavoin kuin 70 vuotta sitten.

Karjala, Petsamo, Sallan ja Kuusamon itäosat sekä neljä Suomenlahden ulappasaarta eli noin 13 prosenttia ja 45 000 km2 nykyisestä pinta-alastamme on edelleen Venäjän hallinnon alla. Suomalaisten evakkojen omaisuus on heidän hallussaan, vaikka kiinteistöjen omistusoikeutta ei millään dokumentilla ole siirretty edes Neuvostoliitolle.

Yhä suurempi osa Suomen budjetista menee Euroopan Unionin byrokratian ylläpitämiseen. Onko tämä tervetullut kehityssuunta? Emme vieläkään uskalla itse tehdä päätöstä Natosta. Suunta on kohti orwellimaista valvontayhteiskuntaa, joka on kaukana vapaudesta.

Mutta ei vain ulkopuolelta maan vaikuttavia tekijöitä ole hoitamatta. Myös lukuisia maan sisäisiä tekijöitä on edelleen avoinna. Milloin esimerkiksi niin sanotun pankkikriisin todelliset rikolliset eli poliittiset päätöksentekijät ja suurpankkien ylimmät johtajat tuomitaan yrittäjien sijasta?

Milloin Suomi lopettaa typerän "Me olemme edelleen sotiin syyllisiä -mentaliteetin ja korjaa asiallisesti niin sanottujen sotasyyllisten ja asekätkijöiden väärät tuomiot? Ei Suomen tarvitse ottaa oppia niistä maista, joissa oikeus on heitetty romukoppaan ja vallassa ovat poliittisesti ja taloudellisesti vahvimmat.

Sota ja väkivaltapolitiikka eri muodoissaan on aina väärä ratkaisu. Vaikka terve pelko on osa itsepuolustusvaistomme, ei sen tule hallita meitä. Sota ei koskaan tuhoa itse pääpahaa, vaan se tuhoaa rohkeimmat ja parhaimmat ihmiset, jotka ovat valmiita puolustamaan isänmaataan.

Rauhan tekemisellä ja rauhansopimuksilla ei enää pidä tehdä kaikkein pahimpia rikoksia, kuten lukuisia kertoja on tehty, ei ulkoisesta eikä sisäisestä painostuksesta.

Kannattaa myös aina muistaa amerikkalaisen sosiaaliantropologi Margaret Meadin sanat: ”Älä koskaan epäile, etteikö pieni ryhmä perusteellisesti asiaan sitoutuneita kansalaisia voisi muuttaa maailmaa. Todellakin, se on ainoa asia, joka koskaan on sitä muuttanut.”

Olkaamme me se muutosvoima, joka tarvitaan Suomen nuorison, poliittisten päättäjien ja suomettuneiden ihmisten muuttamiseksi takaisin rohkeiksi ja yrittäviksi suomalaisiksi. Me voimme yhdessä tehdä tästä maasta edelleen kukoistavan ja hyvän maan asua ja elää. Sen me olemme velkaa veteraanisukupolviemme syville uhrauksille.

Juhlavaa ja rauhaisaa Itsenäisyyspäivää!

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat